<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=1316592211688349&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Annetaan nuorille valta valita oma ura ja koulutuspolku

Minna Vanhala-Harmanen_Barona_CEO

Suomen johtavan työelämäpalveluja tarjoavan yrityksen toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen haluaa pikaisia toimia nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Koulutuksen lisäksi nuoret on saatava kiinni työntekemisen kulttuuriin. Vanhala-Harmanen on keskustelemassa aiheesta perjantaina 20. heinäkuuta SuomiAreenalla.

KOTOA SAATU MALLI EI SAA SANELLA NUOREN TULEVAISUUTTA

Suomalaisessa yhteiskunnassa hienointa on se, että sosiaalinen nousu on mahdollista. Olen itse siitä yksi esimerkki. Duunariperheen tytöstä kouluttautui juristi ja ura eteni asiantuntijasta yritysjohtajaksi.

Vaikka tasa-arvoiset mahdollisuudet ovat olleet yhteiskuntamme vahvuus, niin nyt niiden olemassaolo kyseenalaistetaan. Itse asiassa eriarvoistumista pidetään yhtenä suurimpana yhteiskunnallisena uhkana. Ääri-ilmiönä eriarvoistumisessa voidaan pitää ylisukupolvista syrjäytymistä. Jos löydämme keinot sen torjumiseen, niin eriarvoistumiskehityksestä on otettu erävoitto.

"Työelämään osallistuminen on selkein tapa löytää paikkansa yhteiskunnassa ja estää syrjäytyminen."

Työelämä ei ole enää sama suoraviivainen valtatie, jota vanhempamme tallasivat, vaan mutkitteleva polku, jossa uuden oppiminen on pärjäämisen edellytys ja muutosmyönteisyys itsestäänselvyys. Lapsuudenperheen asenteet ja toimintamallit vaikuttavat ratkaisevasti nuoreen, mutta meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että nuorilla olisi helpompi rakentaa itselleen merkityksellinen, yhteiskunnan toimintaan osallistuva elämä.

nuorten työnteon esteiden purkaminen

Kannustava aikuinen voi löytyä naapurista, kaverin vanhemmista, ensimmäisestä kesätyöpaikasta tai vaikka lenkkipolulta. Hyvä esimerkki tästä löytyy Helsingin Sanomien 5.7.2018 julkaisemasta jutusta, jossa Timo elinympäristön roolimallien ansiosta koki pehmeän tönäisyn kohti jatko-opintoja, vaikka kotitausta tähän ei kannustanut.  

Vaikka nuorta ympäröivillä aikuisilla on pääasiallinen vastuu nuoren opastamisessa yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi, myös lainsäätäjällä ja yrityksillä on omat vastuualueensa.

"Erilaisista rajoituksista, jotka vaikeuttavat nuorten työllistymistä, on päästävä eroon."

Esim. ravintola-alalla vallitsevan työvoimapulaan saimme helpotusta, kun 16-vuotiaille annettiin oikeus anniskella ja myydä alkoholijuomia aikuisen valvonnassa, eli toisin sanoen mahdollistettiin työllistyminen ravintola-alalle. Nyt pitäisi purkaa kaikki muutkin vastaavat nuorten työelämäkokemusten kertymistä estävät säädökset. Työturvallisuudella on toki paikkansa, mutta vaikutus on käänteinen, kun näillä säännöksillä vaikeutetaan nuorta voimistavien työelämäkokemusten kertymistä. Kun sitten säännöksiä purkamalla löytyy työllistämismahdollisuuksia, on yritysten vastaavasti kannettava kortensa kekoon ja palkattava nuoria kesä- ja osa-aikatöihin.

KOULUTUKSEEN TYÖSTÄ SAADUN ESIMERKIN INNOITTAMANA

Työ luo merkityksellisyyttä ja mielekkyyttä. Kokemus itse ansaitusta rahasta on koukuttava ja voimistava. Sen viesti on: minä opin, minä pärjään ja saan itse ansaitsemaani arvostusta, riippumatta siitä, millä mallilla lapsuudenkodissa asiat olisivat. Usein myös työelämän kokemukset kannustavat opintopolulle; työ voi tulla myös ennen kouluttautumista, eikä aina päinvastoin.

Itseasiassa ensimmäisistä työpaikoista saadut kokemukset voivat viitoittaa tietää koulutukseen, joka ei välttämättä seuraa nuoren vanhempien koulutustaustaa. Tutkimusten mukaan korkeasti koulutettujen vanhempien lapset hakeutuvat useammin korkeakouluopintojen pariin kuin matalasti koulutettujen vanhempien lapset. Koulutus taas ehkäisee tehokkaasti syrjäytymistä ja parantaa mahdollisuuksia työllistymiseen, jolloin helposti matalan koulutustason perheissä myös huono-osaisuus ja sosiaaliset ongelmat kasautuvat. Tämä taas lisää syrjäytymistä, joka vaikuttaa yhteiskuntaamme jo sellaisella volyymillä ja voimalla, että meidän on pikaisesti ryhdyttävä tekemään asialle jotain. Me-säätiön mukaan Suomessa on yli 66 000 alle 30-vuotiasta nuorta yhteiskunnan ulkopuolella.

"Ratkaisemme monta tulevaisuuden haastetta, jos pystymme yhdessä tarjoamaan yhdellekin näistä nuorista työ- ja/tai opiskelupaikan."

Barona mukana paneelikeskustelussa tasavertaisesta työelämästä ja koulutuksesta SuomiAreenalla 20.7. klo 11.30: "Lääkärin tytöstä lääkäri ja duunarin pojasta duunari
– ennalta määrätty tulevaisuus?"

 

Aiheet: TyöelämäKoulutusTyöelämän taidot