Psykologinen pääoma tukee muutoksessa

Psykologinen pääoma tukee muutoksessa

Palataan helmikuiseen pakkaspäivään pari vuotta sitten. Olin valmentamassa asiakkaamme esimiehiä ja päivän teemana oli henkilöstöjohtaminen. Koolla oli viisitoista kokenutta konkaria, jotka olivat monessa liemessä keitettyjä. Myös muutokset myllersivät paraikaa organisaatiossa.

Päivän aikana puhuttiin muun muassa muutoksesta, johtamisesta, esimiestyöstä, asenteesta, ilmapiiristä, palautteesta ja työyhteisön psykologisesta pääomasta. Amerikkalainen Fred Luthans on tutkinut psykologisen pääoman ja organisaatioiden menestymisen yhteyttä. Tutkimusten mukaan yksilöt ja työyhteisöt, joilla on korkea psykologinen pääoma, ovat muun muassa joustavampia organisaatioiden muutostilanteissa.

Psykologinen pääoma on yhteydessä työmotivaatioon, työhön sitoutumiseen ja työtehoon. Psykologisella pääomalla on todettu olevan yhteys sosiaalisen, inhimillisen ja taloudellisen pääoman lisääntymiseen. Nämä asiat yhdessä johtavat tutkitusti parempaan suoritukseen ja myös parempaan tuottavuuteen.

 

Psykologinen pääoma tulevaisuuden menestystekijänä

Monet tutkijat sanoivat, että psykologinen pääoma on yksi tulevaisuuden menestymisen edellytyksistä. Mistä oikein on kyse? Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopistosta määrittelee, että psykologinen pääoma on työntekijän henkinen kunto. Psykologisen pääoman katsotaan muodostuvan neljästä osa-alueesta, jotka ovat toivo, optimismi, sinnikkyys ja itseluottamus.

Toivo on uskoa parempaan ja kykyä toimia tavoitteen saavuttamiseksi. Toivo on kykyä arvioida tilannetta ja omaa tekemistään sekä kykyä muuttaa tavoitteita silloin, kun olosuhteet muuttuvat.

Realistinen optimismi taas on parhaimmillaan kykyä nähdä mahdollisuuksia vaikeissakin tilanteissa, uskoa omaan selviytymiseen ja ratkaisujen löytymiseen. Optimisti ei ole toiveikas hölmö, vaan optimisti uskaltaa mennä päin ongelmaa ja hänellä on laaja valikoima selviytymiskeinoja.

Sinnikkyys osana psykologista pääomaa on mitattavissa oleva ulottuvuus, jota jokaisen meistä on mahdollista kehittää itsessään, kuten kaikkia muitakin psykologisen pääoman ulottuvuuksia. Sinnikkyys on kykyä olla jättämättä asioita kesken, mennä eteenpäin vaikeuksista huolimatta.

Kaikkein tutkituin sekä tutkimusten mukaan parhaiten ihmisen onnistumista ja menestymistä selittävä ominaisuus on itseluottamus. Organisaatiokulttuurilla on merkittävä rooli ihmisten itseluottamukselle töissä, toteavat Makke Leppänen, Ilona Rauhala ja Annamari Heikkilä kirjassaan Pääasia – organisaation psykologinen pääoma.

 

Psykologinen pääoma auttaa muutoksen keskellä

 Miten tämä kaikki liittyy niihin 15 esimieheen, joiden kanssa teimme päivän yhdessä töitä? Yrityksessä oli tapahtunut isoja muutoksia ja moni prosessi oli hiomatta ja kesken. Markkina oli haastava ja kaikkien mielestä tuloksen eteen tarvittiin paljon työtä. Johtaminen ja esimiestyö muutoksessa koettiin vaikeaksi eikä niille tuntunut olevan tarpeeksi aikaa. Myös mittarit olivat keskeneräiset.

Kaikesta tästä huolimatta tämä joukko suunnitteli tulevaisuutta, he uskoivat omaan yritykseensä ja puhuivat siitä ylpeydellä. He näkivät äskettäin tapahtuneissa muutoksissa vaikeuksista huolimatta mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittymiseen ja kasvuun. Heidän mielestään yrityksen voimavara olivat mm. ammattitaitoinen henkilöstö, yhteistyö oman esimiehen kanssa, tutut ihmiset ja luottamus. Tämä joukko luotti itseensä ja toisiinsa. Heillä oli toivoa, realistista optimismia, sinnikkyyttä ja itseluottamusta. Tällä porukalla oli todella kova henkinen kunto. Tämän porukan kanssa oli innostavaa tehdä töitä, hyvä kunto näkyi ja tarttui. Esimies, jolla on iso psykologinen pääoma, vie joukkonsa juuri sinne, minne haluaa.

Kaikki me tiedämme, että huippukunto ei synny itsestään, vaan se vaatii treeniä. Tämä joukko oli treenannut – itsekseen ja yhdessä. Hienointa on mielestäni se, että näitä asioita voi todella kehittää, niin itsessään kuin työyhteisössään.

Esimies, aiotko sinä lähteä mukaan tähän treeniin? Palkintona ei ole todennäköisesti kultamitali, vaan oikeasti motivoitunut, työhönsä sitoutunut työyhteisö, jolla on kyky toimia ja tehdä tulosta tässä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.

 

 Aiheeseen liittyviä kirjoituksia, kirjoja ja julkaisuja

 Luthans, F. (2002a). Positive organizational behavior: Developing and managing psychological strengths. Academy of Management Executive, 16(1): 57-72.

Luthans, F. (2002b). The need for and meaning of positive organizational behaviour. Journal ofOrganizational Behavior, 23: 695-706.

Luthans, F., & Youssef, C. M. in 2007a. Emerging positive organizational behavior. Journal of Management, 33:321-349.

Seligman, MD., & Csikszentmihalyi, M. (2000). Positive psychology. American Psychologist, 55, 5–14.

Työyhteisötaidot -työnilon ja tuloksellisuuden lähde, Marja-Liisa Manka 11.2.2013 esitys.Katso esitys tästä.

Rauhala, I., Leppänen, M. ja Heikkilä, A. (2013). Pääasia. Organisaation psykologinen pääoma.

Kuinka johtaa paremmin yksilöitä verkostoituvassa maailmassa? Katso webinaarimme. 

 

New Call-to-action

Aiheet: TyöhyvinvointiHR

Uusimmat kirjoitukset

Aihealueet

Toimialat

New Call-to-action