Pohjalaista vetovoimaa-seminaari 11.2.2020 @ Rytmikorjaamo, Seinäjoki

Screenshot 2020-02-11 at 16.09.49

Barona, Red Carpet Event Oy, Vimpelin Veto, SJK  Seinäjoki ja lukuisat muut kumppanit kokosivat yhteen Pohjanmaan tekijät, yritykset ja toimijat Pohjalaista vetovoimaa-seminaariin Seinäjoelle puhumaan alueen kehittymisestä ja tulevaisuudesta. Seinäjoen Rytmikorjaamolla kuultiin päivän aikana monia eläviä tarinoita ja esimerkkejä pohjalaisesta rohkeudesta ja haettiin ratkaisuja Pohjanmaan vetovoiman säilyttämiseen. Tässä kooste 11.2.2020 pidetyn seminaarin puheenvuoroista. Kuvat: Sami Huhtakangas ja Kalle Marjamäki.

Aloitimme Pohjalaista vetovoimaa-seminaarin pääpäivän rumpuryhmä TAKOMO:n energisellä esityksellä. Valojen, rumpujen ja soittajien yhteinen aamuavaus herätti hyvin Seinäjoen Rytmikorjaamolle paikalle saapuneen 350 päisen katsojajoukon. Pian rumpujen jälkeen seminaarin juontaja Annastiina Heikkilä toivotti kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Seinäjoelle. Hän muisteli avauspuheessaan lapsuuden muistoja Pohjanmaalle, joita olivat värittäneet rohkeat teot ja projektit. Alue pursusi suoranaista neroutta.

”Lämpimästi tervetuloa kaikkien aikojen ensimmäiseen Pohjalaista vetovoimaa-seminaariin."

Ensimmäisenä puheenvuorona oli valtiovallan terveiset. Alueen kansanedustajista Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen vastasi puheenvuorossaan kaikkia kiinnostavaan kysymykseen; "Mitä päätöksiä vaaditaan maakunnan poliitikoilta ja Arkadianmäeltä, jotta Etelä-Pohjanmaa menestyisi myös tulevaisuudessa?".

”Tämä on todella ajankohtainen ja upea seminaari. Vimpelin Veto ja Seinäjoen SJK ovat mainioita esimerkkejä parhaasta pohjalaisuudesta."

Antti kertoi puheenvuorossaan Etelä-Pohjanmaan ominaispiirteitä. Oli tärkeää vahvistaa vetovoimaa, ja eritoten pitovoimaa. Politiikassa kun oli muodikasta käyttää kolmea ässää, Antti oli jäsentänyt omat ässät pohjalaisuuteen. Näiden kolmen ässän vuoksi Antti halusi itsekin elää Pohjanmaalla.

- Suoraviivaisuus

- Sielunmaisema
- Sakkiporukka eli yhteisöllisyys

Etelä-Pohjanmaan vahvuus on korkea työllisyysaste. Hallituksen työllisyystavoite eli 75 % täyttyy alueella helposti. Ongelmina taas Antti mainitsi väen vähenemisen. Kehittävänä asiana oli koulutusmahdollisuuksien lisääminen esimerkiksi Seinäjoen Ammattikorkeakouluun liittyen. Tämä vankisti nuorten asemaa ja heidän pysyvyyttä alueelle. Aivovuoto Etelä-Suomeen oli muuten kova. Esimerkkinä Seinäjoelle kävi hyvin vaikka Pori, jossa on kehitetty myös yliopistokoulutusta.

Etelä-Pohjanmaalla on ollut aina vahva yrittäjyyskenttä. Yrityksiä kuitenkin vaivasi yrityselämän helmasynnit eli kasvu ja kansainvälistyminen. Tulevaisuuden leipäpuu Etelä-Pohjanmaalla voisi rakentua vaikka matkailun varaan. Alueella sijaitsi PowerParkkia, Tuurin kyläkauppaa, Ähtärin pandoja jne. Seinäjoen kaupunkiseutu ansaitsisi Antin mukaan valtiolta välineitä kaupungin kehittämiseen Kuopion, Jyväskylän ja Lahden tavoin. 

”Työperäisestä maahanmuutosta meillä on todella hyviä kokemuksia. Annan vahvan tuen esimerkiksi alueellisille kokeiluille tarveharkinnan suhteen." 

Viimeisenä Antti halusi yleisölle muistuttaa yhteistyön merkityksestä. Hän halusi saada kuulijat ajattelemaan asioita maakunnan ulkopuolelta. Pohjanmaan pitäisi olla paikka niin savolaiselle kuin singaporelaiselle ja mahdollistaa uusien ihmisten muuttamisen alueelle. Yhteistyö tarkoitti myös alueen eri kuntien ja kaupunkien yhdistymistä ja tällöin koko maakunnan yhteisten asioiden eteenpäinviemistä.
 

Jukka Hilden - Kun uskaltaa unelmoida, Pohjanmaalta on yllättävän lyhyt matka maailmalle

Yksi henkilökohtaisesti odotetuimmista puhujista oli jo aamupäivälle esiintymään päässyt Jukka Hilden. Seinäjoelta ponnistaneet Duudsonit olivat etenkin meille nuoremmille sangen tuttuja eri ohjelmista ja sosiaalisesta mediasta, eikä heidän tekemisestä puuttunut pohjalaista hulluutta! Samalla Jukka oli kuitenkin ilmielävä ja paikallinen esimerkki siitä, mihin kaikkeen luovuus, unelmointi ja rohkeat teot voivat johtaa. Jukan oma tie oli kulkenut Pohjois-Amerikkaan saakka, jossa hän tälläkin hetkellä asui.
 

”Todellinen rohkeus on riskinottoa. Mene ja yritä, sillä ei ole väliä voitatko pelin." 

Jukalla oli jostain kumman syystä aina palava halu maailmalle. Tehdä jotain isoa. Pohjanmaalla oltiin Jukan mukaan totuttu aina tekemään asiat erillä tavalla ja suurella sellaisella. Sen myötä täällä oli helppo lähteä unelmoimaan. Kysyminen ja kuuntelu toisilta on auttanut alusta alkaen Jukkaa uran luomisessa.
 

Miten valloitetaan Amerikka?  

Duudsonit, Jukka mukaan lukien, ovat lähteneet useaan otteeseen Ameriikkaan. Ensin lähestyttiin stunt-videoilla ja sitä mukaa liiketoiminta on kehittynyt. USA:ssa on ollut maailman isoimmat tv-markkinat ja siksi se oli aina Duudsoneiden päämäärä. He neuvottelivat pelkästään kaksi vuotta "pilottidiilin"-sopimusta stunt-ohjelmaansa varten. Touhu ei breikannut oikein millään, mutta pojat jaksoivat yrittää. 

”Meillä oli aina mahdollisuus palata takaisin Suomeen. Halusin silti kokeilla kuinka omat siivet kantaa." 

Jukka oli saanut jo kotikasvatuksesta opin, että ole rohkeasti oma itsesi. Samalla äiti muistutti poikaansa mahdollisuudesta palata takaisin kotiin. Sillä tuella ja turvalla Jukka on elämäänsä elänyt. Tänä päivänä Duudsoneiden ja Jukan taustalla vaikuttavat avainkumppanit aina agenteista lakimiehiin USA:n kärkinimistä. Myös tämän tason avainkumppaneihin oli tehonnut Jukan saamat opit Pohjanmaalta; ole rohkeasti oma itsesi. 

"Pohjalaiseen rohkeuteen on sekoitettu maalaisjärkeä, kun taas amerikkalainen rohkeus on show'ta ilman suurempaa merkitystä.

 
Duudsoneiden tavoitteena Amerikassa oli myydä Rabbit Filmssin yksi idea sekä kaksi Dudesons sponssicasea. Tämän lisäksi he halusivat kasvattaa Youtube-kanavansa viiteen miljoonaan tilaajaan. Tämä tarkoitti Dudesons-brändin pinnalla pitämistä ja oikeiden ihmisten mielissä. Koko toiminta perustui lapsenmielisyyteen, mutta ei lapsellisuuteen ja sillä matkalla Duudsonit, Jukka ja koko Rabbit Films olivat vielä tänä päivänäkin. Itseään ei kannattanut koskaan ottaa liian tosissaan.
 
 
 

Elina Viitanen - Miten mahdottomasta tehdään mahdollista ja älyttömästä järkeenkäypää ja tuloksellista?

Kolmantena puhujana saimme kuulla Ähtärin omaa visionääriä Elina Viitasta. Elina oli vaikuttanut yhtenä suurimpina tekijöistä pandojen saamisessa Suomeen ja Ähtäriin. Eläimenä panda oli mystinen, ja siitä Elina halusi meille lisää kertoa. Kaikki oli saanut alkunsa eläintensuojelusta ja Elinaa oli pyydetty mukaan projektiin.
 
Projektin alettua kysymyksiä piisasi. Miksi tätä tehdään? Kenelle? Mitä merkitystä pandoilla on? Ähtärin eläinpuistossa oli neljänkymmenen vuoden kokemus eläinsuojelusta ja yhteistyöstä alueen yritysten kanssa. Panda-projektissa mietittiin laajemmin kuin pelkästään Ähtäriä. Panda-hanketta tehtiin kansainvälisesti ja sen lomassa myös Ähtärin eläinpuiston täytyi pyöriä.

"Työni on ollut globaalia ja mobiilia. Rakensimme tunnettavuutta ja loimme tarinaa. Samalla piti olla uskottava ja ostettava.

Panda-projektin tiimoilta Elina pääsi työskentelemään ympäri maailmaa aina Kiinaan saakka. Hän ajatteli asioista, että vain yhden kerran on 1. kerta. Vastaavanlaiseen projektiin ryhtyminen tarkoitti toimintatapojen muutoksia, viitseliäisyyttä, uhrauksia ja kärsivällisyyttä. Kaikki nämä saadut opit ovat olleet elintärkeitä Elinan myöhemmällä uralla. Sen vuoksi työn tulisi Elinan mukaan olla:
  • Merkityksellistä, arvostettua
  • Kukoistussyöttöjä ja merkitystihentymiä
  • Mahdollistaja, ajattelun laajentaja

"Saavuttaaksesi jotain poikkeuksellista, sinun täytyy uskaltaa haaveilla menestymisestä ja olla valmis rohkeasti tekemään asioita, joita muut ei uskalla tehdä. Vain pelko epäonnistumisesta on esteemme.

 

Pois täältä muutetaan kuitenkin. Vai muutetaanko sittenkään?

Tauon jälkeen pyöräytettiin käyntiin päivän ensimmäinen paneeli. Keskustelemassa olivat juontaja Annastiina Heikkilä, äskettäin esiintynyt Elina Viitanen, Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki sekä Atrian toimitusjohtaja Juha Grön. Paneelissa etsittiin ratkaisuja työvoiman saantiin sekä nykyisten nuorten pitämiseen alueella. Juha Grön kertoi ensimmäiseksi "testipalloksi" kesätyöntekijöiden määrän. Niillä pystyi testaamaan hyvin alueella olevan työvoiman määrän joka kesä. 

"Pohjanmaan pitkät pellot ovat tuottaneet yli sadan vuoden ajan enemmän ruokaa kuin täällä on jaksettu syödä. Siksi investoimme Atrialla Pohjanmaalle." 

Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki kertoi kaupungin kuuluvan isoimman kuudentoista kaupungin joukkoon Suomessa. Kasvua tapahtuu, mutta sen jatkuminen vaati töitä monella eri sektorilla. Pohjanmaan pitovoima taas perustui Elina Viitasen mukaan koulutukseen. Nuoret lähestyivät asiaa ensin opiskeluiden kautta ja sen jälkeen työtä katsottiin uudella tavalla. Globaali maailma on lähempänä kuin koskaan.
 
 
Atrian Grön ei halunnut nähdä koulutusta kuitenkaan yhtenä autuutena tai ratkaisuna. Pohjanmaan yrittäjyys saattoi johtua nimenomaisesti akateemisesta puutteesta ja tällöin kouluttautuminen tapahtui paljon työelämän puolella. Seinäjoella oli hyviä kokemuksia työperäisestä maahanmuutosta, mutta sen suhteen piti laittaa kaikki peliin. Asenneilmapiiri koko Pohjanmaalla oli kuitenkin kaupunginjohtaja Rasinmäen mukaan kunnossa. 

"Tämän päivän liike-elämässä pitäisi olla englannin ja ruotsin kielen perustaidot kohdillaan. Miksi ei myös venäjän kieli. Niiden käyttö helpottaa myös työperäistä maahanmuuttoa." 

Ruoantuotanto oli yksi asia, missä Etelä-Pohjanmaa pärjää. Ruokamaakunnassa yli 10 000 henkeä saa elantonsa siitä. Ruoantuotanto oli pinnalla joka paikassa, ja se vaati johtajuutta asiassa, kuten niin Grön kuin Rasinmäki peräänkuuluttivat. Paneelissa sivuttiin myös asuntojen hintakehitystä ja liikkumista. Siedettävät asuntojen hinnat olivat Grönin mukaan ehdoton pitovoimallinen tekijä, jos asiaa ajatteli vaikka yksittäisen Atrian työntekijän puolelta. Lopussa paneelisteilta kysyttiin, mikä yksi sana kuvasi pohjalaisuutta parhaiten?

Tulevaisuudenusko. Tekeminen. Avoin. Tarttuvuus asioihin.
 

Tiina Helenius - Suomen tulevaisuuden kasvu- ja työllisyysnäkymät

Paneelin jälkeen Elon pääekonomisti Tiina Helenius puhui talouden näkövinkkelistä. Samalla hän muistutti olevansa savolainen, joka on tullut aikoinaan Pohjanmaalle opiskelemaan. Tiina näytti heti alkuun Suomen tilastoja finanssikriisin jälkeen ja niissä muun Suomen kannatti ottaa oppia Pohjanmaan käppyröistä (lue tilastoista).  Seuraavassa diassa jo verrattiin viimeisimpää vuoden 2008 finanssikriisiä 90-luvun lamaan. Aikoinaan työn tuottavuus ei pudonnut juurikaan, kun taas vuoden 2008 jälkeen emme ole toipuneet työn tuottavuuden putoamisesta.

"Vaihtotaseessamme on krooninen alijäämä. Tavaraviennissä investointihyödykkeiden osuus putosi kahteenkymmeneen prosenttiin. Teemme enemmän bulkkia nyt." 

Työmarkkinatilanne on kuitenkin lähtenyt elpymään. Vaikkakin myöhemmin kuin verrokkimailla. Yrittäjyyden lisäämisessä ytimessä oli toimivat työmarkkinat ja riittävä työvoiman määrä. Meillä avoimet työpaikat ja työnhakijat eivät kohtaa. Tähän haasteeseen oli kyettävä vastaamaan, sillä se rajoitti yritysten haluja ottaa riskejä. Tiina oli itse tehnyt laskelmia esimerkiksi vuodelta 2018. Jos Suomella olisi ollut Ruotsin työllisyysaste, meillä olisi ollut silloin noin 200 000 työllistä enemmän.

"Meillä on työllistämisessä suurta potentiaalia - paljon mahdollisuuksia! Meidän ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen vaan Suomen kannattaa olla ketterä soveltaja." 

 

Minna Vanhala-Harmanen - Työperäinen maahanmuutto on ratkaisu Työvoimahaasteisiin!

Rytmikorjaamon maittavan lounaan jälkeen jatkoimme jälleen puheenvuoroilla. Tai oikeastaan ennen puheenvuoroa kuulimme vielä elävää musiikkia. Laulaja Maria Ylipää ja kitaravirtuoosi Marzi Nyman starttasivat lounaan jälkeisen osion taitavalla yhteisvedolla ja saksalaisella swingillä, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Toisena kappaleena he esittivät vielä espanjalaista musiikkia.

Baronan toimistusjohtajan Minna Vanhala-Harmasen esityksessä puhuttiin Baronan roolista kohtaanto-ongelman ratkaisussa. Pohjanmaan alueen yrityksistä, 25 % Taloustutkimus Oy:n tutkimuksen vastaajista paini työvoiman saatavuuden kanssa. Yritykset olivat lähteneet ratkaisemaan ongelmaa mm. panostamalla henkilöstön osaamiseen ja kouluttamiseen. 

"Valitettavasti suomalaiset eivät ole kovin halukkaita muuttamaan työn perässä. Kuitenkaan me suomalaiset emme ole ainoita. Samanlaiset ongelmat ovat Ruotsissa ja Norjassa muuttamisen suhteen." 

Minna jatkoi esityksessään työperäisestä muutosta puhumisesta, sekä sisäisen että ulkoisen muuton kautta. Naapurissa Ruotsissa oltiin pystytty panostamaan kansainvälisten osaajien saamiseen paremmin kuin Suomessa. Ruotsi oli ainoa EU-maa, jossa ei ollut saatavuusharkintaa. Verrattuna Suomeen, Ruotsiin palkataan paljon erityisosaajia. Pelkästään viime vuonna Ruotsiin palkattiin 6369 asiantuntijaa rajojen ulkopuolelta, kun taas Suomeen 1652 kappaletta.

"Saan kuulla usein kaksi asiaa, jotka nousevat esiin; ei me haluta tänne halpatyövoimaa tai ei tänne kukaan halua muuttaa. Kumpikaan ei pidä paikkaansa. Eikä kaikkien pidä puhua heti suomea. Sen kyllä oppii." 

Syyt työperäisen maahanmuuton vastustamiseen olivat lopulta aika pieniä. Kyse saattoi Minnan mukaan olla ennakkoluuloista sekä peloista. Esimerkkinä käyköön hyvin kielipolitiikka ja huoli suomen kielen osaamisesta. Se kyllä Minnan mukaan karttui osaajan muuttaessa Suomeen. Noin vuoden asumisen jälkeen jokaisella alkaa kielitaito karttumaan. Omien ja Baronan kokemusten perusteella Minna kannusti kaikkia hyödyntämään kansainvälisten osaajien rekrytointia omissa yrityksissään.

Mika Raunio - Kansainväliset osaajat osaksi seudun työmarkkinoita ja yhteisöjä?

Minnan jälkeen Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Mika Raunio jatkoi samalla teemalla. Mikan mukaan olimme Suomessa tienneet "ilkeän ongelman" yli kaksikymmentä vuotta. Aikaa on siis ollut tehdä, ja nyt oli viimeinen hetki vaikuttaa. Yhtenä hyvänä erotuksena työperäiseen maahanmuuttoon liittyen oli tärkeä huomata täydentävän sekä korvaavan työvoiman erot. Termiin liittyi myös paljon muitakin nyansseja.

Osaamislähtöinen maahanmuuttopolitiikka

Mika sivusi esityksessään maahanmuuttopolitiikan viimeistä kahtakymmentä vuotta. Mukana näissä keskusteluissa olivat pitkään olleet korkeakoulut, kehitysyhtiöt, henkilöstöpalveluyritykset, elinkeinotoimet ja työvoimapalvelut. Kaiken keskiössä olivat varsinaiset työnantajat. 

  • 2000-2004: julkinen keskustelu ja ilmiön tunnistaminen
  • 2004-2008: politiikan ja käytäntöjen kehittäminen
  • 2008-2014: politiikan ja käytäntöjen toteutus ja testaus
  • 2015-2020: systemaattisen osaamislähtöisen maahanmuuttopolitiikan toteuttaminen kansallisesti ja alueellisesti 

"Osaamisen ja investointien houkuttelu on lisätty mukaan maahanmuuttokeskusteluun. Tai Talent Hub-toiminta." 

Etelä-Pohjanmaata Mikan esitys kosketti siinä määrin, että täällä oli menossa mm. "Kansainvälisyyden hyödyntäminen ulkomaisen työvoiman saatavuudessa"-hanke. Alueella 20 % yrityksistä työllistää ulkomaalaisia työntekijöitä ja 68 % työvoimaa etsivistä ovat kiinnostuneita rekrytoinnista ulkomailta. Mika näytti myös SeAMKin ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden osuutta sekä sitoutumista Pohjanmaalle. Niiden pitäminen alueella oli ensisijaisen tärkeää. 

"Työ merkitsee Pohjanmaan alueen ulkomaalaisille opiskelijoille. Se on tärkein syy, miksi he jäisivät tänne."

Esko Aho - Pohjanmaalla on kova maine yrittäjyyden ja riskinoton kehtona. Miten tämä hyödynnetään tulevaisuudessa?

Yksi iltapäivän nimekkäimmistä puhujista ennakkoon oli Esko Aho. Esko piti puheensa paperista ja kertoi siihen hyvän syyn. Kädessään hänellä nimittäin oli 1970-luvun tilastoja Pohjanmaan kuntien asukasluvuista ja niitä hän alkoi yleisöltä tenttaamaan. Vuonna 1970 oli ennustettu kunkin kunnan asukasluvun kehittyminen kolmenkymmenen vuoden päähän ja ne ennustukset eivät olleet menneet silloin aivan oikein. Se ei kuitenkaan ollut Eskon mukaan oleellista, vaan vika oli kunnissa. Kunnat olivat nimittäin heränneet henkiin ja päättäneet ruveta tekemään kehitykselle jotain. 

"Tuolloin ruvettiin investoimaan. Maakunnissa syntyi mahdollisuuksia ja toimintaympäristöt paranivat. Jok'ikisessä kunnassa päätettiin, että tätä ei hyväksytä. Syntyi tekemisen henki."

Esko halusi alustuksellaan herätellä alueen päättäjiä nykytilanteeseen. Tänäkin päivänä voisimme asioille jotain. Vahva yrittäjyys Pohjanmaalla ei ollut sattumaa. Alueessa oli jotain erityistä, vaikkakin se on jäänyt liian vähälle huomiolle. 

Jos katsomme nykyhetkessä ennustuksia samalla sihdillä kuin aikoinaan eli kolmenkymmenen vuoden päähän, Pohjanmaan ennusteet eivät näyttäneet samalla tavalla hyviltä. Täytyi kuitenkin muistaa, että jotkut asiat olivat vain huonosti. Esimerkkinä vaikka syntyvyys. Kyse oli kansainvälisestä ilmiöstä ja sitä oli vaikea muuttaa. Toinen ongelma oli työvoiman reservi. Meillä ei ollut enää ihmisiä, joita siirtää uusiin työpaikkoihin. Kuntien voimavarat ja mahdollisuudet olivat pienemmät ja taistelimme täysin globaalissa kilpailussa.

Mitkä ovat sitten hyvin?

Listatessa hyviä asioita tästä ajasta, meillä oli hyvin esimerkiksi infrastruktuuri. Esko kertoi saapuneensa seminaariin junalla ja pystyvänsä osallistumaan kansainvälisiin kokouksiin vaikka Vetelistä käsin. Etäisyydet olivat vain enää meidän korvien välissä. Toisekseen teknologia oli kaikkien käytettävissä. Elämisen laadun suhteen, Pohjanmaa pystyi hyvin pärjäämään muiden kanssa. Asuntojen halvat hinnat olivat Pohjanmaan valtti ja se kannatti hyödyntää!

"Teidän tehtävä on pitää huoli siitä, että Pohjanmaa näkyy ja se on kiinnostava muillekin! Ilmapiiriin ja kulttuurin vaikutamme jokainen. Kuten Lauri Viita sanoi aikanaan, kaksi on miehellä mahdollisuutta; haihtua pois tai raivata reitti."

Aivan puheensa lopuksi Esko sivusi yrittäjyyttä, koulumaailmaa ja maahanmuuttoa. Meidän kannattaisi alkaa keskittymään nimittäin yksilölliseen koulupolkuun. Pohjanmaa voisi luoda ja edistää sellaisen koulun syntymistä, missä yrittäjyys pääsisi kukoistamaan. Ilman työperäistä maahanmuuttoa ja sen hyödyntämistä, Esko ei nähnyt Pohjanmaalle kovin auvoisaa tulevaisuutta. Siksi oli tärkeää säilyttää avoin asenne ja ryhtyä tekemään Pohjanmaasta yhdessä parempi paikka asua ja elää.

 

Tomi Mäkipelto - Vauhdilla kansainvälistyvä kasvuyritys, uhkarohkeus ja jäätävä osaaminen. Kuinka se tehtiin?

Tomi Mäkipelto kertoi yleisölle oman ja rehellisen yrittäjätarinan. Nuoruuden ja lapsuuden Seinäjoella viettänyt Tomi sai yrityselämään ensimmäisen kosketuksen jo 5-vuotiaana. Hän oli kysynyt siinä iässä käyttöautoliikkeestä töitä. Työpaikka heltisi ja tuo kokemus on kantanut tähän asti. Samalla se kuvaa Tomin mielestä elämää siinä, että on hienoa päästä tekemään asioita. 

"Energiatuotanto-ja käyttö ovat luoneet pohjan yrittäjyydelle. Silloin syntyi yritys nimeltä LeaseGreen, jonka tarina alkoi vuonna 2013."

Työskentely pörssiyrityksessä ei maistunut Tomille. Hän ja kollegansa päättivät lähteä yrittäjyyden tielle. He huomasivat esimerkiksi, että kiinteistöt kuluttavat 40 % tuotetusta energiasta, ja tällöin kaksikko auttoi asiakkaita leikkaamaan siitä neljänneksen. Tänä päivänä he toteuttavat LeaseGreenin kautta avaimet käteen-ratkaisuja ja parantavat asiakkaiden energiatehokkuutta. Yhtiössä työskentelee nykyään 70 korkeakoulutettua ja yli 400 asentajaa.

Tomin esityksessä puhuttiin yleisesti ilmastonmuutoksesta, joka oli tänä päivänä muuttunut myös toimitusjohtajien huoleksi. Teknologinen kehitys kasvatti jatkuvasti energiatehokkuuden mahdollisuuksia ja samalla LeaseGreenin markkinaa. Ylipäätänsä yhtiöiden näkökulmasta kestävän kehityksen viisi eri tasoa kuuluivat Tomin esityksen mukaan:

  1. Älä reagoi (vielä)
  2. Keskitytään oman toiminnan ympäristöjalanjälkeen
  3. Korvataan aiheuttamamme päästöt
  4. Muutetaan nykyisiä/luodaan uusia tuotteita ja palveluit niin, että ne ovat mahdollisimman ympäristöystävällisiä
  5. Asetetaan ympäristön kestävyys liiketoimintamallin ytimeen

"Intohimoni on tehdä ilmastonmuutoksen torjumisesta kannattavaa liiketoimintaa asiakkaille. Vain tällöin ratkaisuja aletaan hyödyntämään riittävän nopeasti ja laajasti."

Matti Alahuhta - Yrityksen jatkuva uudistuminen perustana

Ennen Matti Alahuhdan puheenvuoroa, Baronan Jari Pitkälä kertoi myös yleisölle Pohjalaista vetovoimaa-seminaarin syntytarinan. Aiemmin tarina oli kerrottu jo Baronan blogissa ja se on luettavissa siellä, mutta sitä eivät varmasti kaikki osallistujista vielä tienneet. Tarina seminaarin synnystä liittyi nimittäin vahvasti Esa Rannilaan ja Vimpelin Vetoon.

"Tämän seminaarin tarkoituksena on tuottaa samalla hyväntekeväisyystuottoa Vimpelin Vedolle ja Seinäjoen SJK:lle. Barona, OP, Elo, CapMan, Meknia ja monet muut yritykset ja tahot ovat osaltaan mahdollistaneet tämän mahtavan päivän!"

Raikuvien aplodien jälkeen lavalle asteli Pohjanmaan oma poika Matti Alahuhta. Hän oli syntynyt Alahärmässä ja myöhemmin suorittanut opiskelut Vaasassa. Hänelle pohjalaisuus oli aina ollut tärkeä, positiivinen ja mukava asia. Työuransa Matti oli luonut mm. Koneella ja Nokialla. Ydinkysymys kuului, koska yrityksen kehitykseen voisi olla tyytyväinen? Millä niitä mitattaisiin?

  1. Asiakastyytyväisyys
  2. Henkilöstön tyytyväisyys
  3. Markkinoita nopeampi kasvu
  4. Kilpailijoita parempi taloudellinen kehitys
  5. Vahva eteneminen kestävän kehityksen alueella 

Matin mittarit ja indikaattorit eivät olleet paremmuusjärjestyksessä. Silti johtamisen avainperiaatteina olivat kirkas suunta ja selkeä tavoitteet. Ne auttoivat niin hyvissä kuin huonoissa vaiheissa. Matin teesinä oli myös yksinkertaisuuden tavoitteleminen. Silloin kun joku asia ei ole yksinkertainen, sitä ei ole loppuun asti ajateltu.

"Fokusoi. Fokusoi omiin voimavaroihin ja liiketoimintaan."

Ihmisten johtaminen oli uusiutumisessa olennaista. Matti oli pitänyt Koneella ja Nokialla satoja eri keskusteluita ja usein kysynyt ihmisiltä, mikä työelämän vaihe on ollut tähän asti kaikkein antoisin? Näissä vastauksissa korostuu sana luottamus. Muita tärkeitä ihmisten johtamiseen liittyviä elementtejä oli positiviinen asenne, kyky nähdä olennainen ja aikaansaamisen halu. Draivi ja halu saada aikaan heijastuu ihmisen läpi, oli hän sitten sisään-tai ulospäinsuuntautunut.

Yrityksen kehittämisen avainperiaatteet

Yrityksen kehittämisessä kaikki lähti asiakkaiden ja käyttäjien tarpeiden huomaamisesta. Kilpailukyvyn jatkuva systemaattinen kehittäminen vie toimintaa vääjäämättä eteenpäin. Kun asiat yksinkertaistettiin ja tehtiin konkreettisiksi, yhteinen kehittäminen oli helpompaa. Nämä johtivat laadukkaampaan implementointiin.

"Henkilöstö saadaan mukaan innostavalla ja kirkkaalla visiolla. Tämä nostaa oman työn merkityksellisyyttä. Ja mitä esimiehiin tuli, pientenkin edistysaskelten kommunikointi auttaa."

Matti jatkoi yleisöön uppoavien teesien jakamista. Muistin hänen kirjasta "Johtajuus" esimerkkejä hänen tekemästään viestinnästä esimerkiksi Koneen ajoilta. Markkinoinnin ihmisenä kiinnitin huomiota myös termiin visuaalisuus. Matin mukaan visualisointi ja tarina auttoivat yksinkertaistamaan ja toimivat todella tehokkaasti.



Monet kuulijoista olivat kiinnostuneet yritysten johtamisen murroksesta kohti itseohjautuvuutta. Matille itseohjautuvuus tarkoitti vastuun laajempaa antamista. Se velvoitti jatkuvaan kommunikointiin todellisesta tilanteesta. Terve ja hyvä kulttuuri henkivät luottamusta yli funktiorajojen ja maiden rajojen. Samalla kulttuuri liimaa organisaation yhteen, olipa joku toimisto Kiinassa tai toinen Seinäjoella.

"Lause "Ihmiset ovat yrityksen suurin voimavara" ei ole totta, koska se on ainoa voimavara!"

 

Vesa Vihriälä - megatrendit – Pohjanmaalla on onnistuttu

Valtiotieteen tohtori Vesa Vihriälä saapui suoraan Vimpelistä puhumaan maailman megatrendeistä. Tällä hetkellä maailmaa, Pohjanmaata ja Vimpeliä velloivat isot asiat, kuten teknologinen kehitys, globalisaatio, demografia ja ilmastonmuutos. Kolmesta ensimmäisestä kaupungistuminen oli yksi seurauksista.

Ne miten maailman megatrendit vaikuttivat Pohjanmaahan, asettivat merkittäviä sopeutumistarpeita. Meidän pitää luoda kannustimia ja pystyä luomaan uutta katoavan tilalle. Erityisinä kysymyksinä täytyi ratkaista innovaatiotoiminnan keskittyminen pelkästään yliopistokaupunkeihin sekä väestön väheneminen ylipäätänsä.

"Lähtökohdat maailman megatrendeihin ja niiden vaikutuksiin ovat ongelmalliset, mutta eivät missään määrin lohduttomat. Syntyvyys ja työllisyys ovat korkealla tasolla Pohjanmaalla verrattuna muihin Suomen kaupunkeihin."

Pohjanmaan tuottavuus sen sijaan aiheutti Vesan mukaan mietittävää. Alue oli lähestynyt keskitasoa jo pitkään, mutta jäänyt paljon jälkeen esimerkiksi Uudestamaasta. Olennaista tässäkin oli keskittyä omaan toimintaan. Kaikki toiminta Suomessa ei keskity. Ihmiset haluavat asua erilaisissa ympäristöissä ja luonnonresurssit jakautuivat tasan. Teknologia mahdollisti paremmin paikasta riippumattoman työn ja alueiden menestys riippui olennaisesti sopeutumiskyvystä.

"Osaamiskeskittymät ovat menestyneet ja voivat jatkossakin menestyä monessa osaa maata. Meillä on tällä alueella monia toimivia keskittymiä aina Vimpelistä Kokkolaan."

Vesa nosti esityksessään jälleen kerran esiin pohjalaisia ja epätodennäköisiä menestystarinoita. Taustalla ei välttämättä ollut kouluttautunut yksilö vaan ihminen, joka uskoi ideaansa. Pohjalaisten vahvuuksia olivat yrittäjyysperinne, työmarkkinoiden toiminta ja itseluottamus. Priimaa pakkasi tulemaan!

Pohjanmaan erityisiä haasteita

  • Alhainen koulutustaso (E-P, K-P)
  • Väestö- ja osaamiskeskittymien pienuus
  • Vähän kokemusta maahanmuutosta
  • Ilmastopolitiikka vaatii osin erityistä sopeutumista (turve)
  • Kilpailu Seinäjoki - Kokkola - Vaasa
Viimeisenä Vesa mainitsi myös koulutustason liittyvän tuottavuus-ja tulotasoon. Kyseessä oli muna-kana-ilmiö. Korkean tuottavuuden työpaikoissa tarvittiin useimmiten hyvää osaamista. Vesan ratkaisuna alueen tuottavuuden parantamiseen olivat tekoäly ja automatisaatio. Siksi paukut kannatti suunnata viiteen asiaan:
  1. Osaamisen vahvistaminen
  2. Uuden teknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen
  3. Työvoiman turvaaminen: elinympäristön houkuttelevuus, työperäisen maahanmuuton ohjelmallinen lisääminen
  4. Maakuntien keskinäiskilpailusta yhteistoimintaan
  5. PIDETÄÄN LUOVA HULLUUS ARVOSSAAN

 

Vetovoima ei synny itsessään - siksi myös tämä seminaari

Virallisen ohjelman viimeisenä numerona pidettiin vielä paneeli. Uutena puhujana aiemmista puhujista poiketen paneeliin saapui Käyttöauton toimistujohtaja Jyrki Viitala. Mukaan liittyivät myös aiemmin esiintyneet Tiina Helenius, Esko Aho, Minna Vanhala-Harmanen sekä koko tapahtuman juontanut Annastiina Heikkilä. Paneelin tarkoitus oli niputtaa koko päivän anti yhteen sekä antaa yleisölle mahdollisuus vielä haastaa puhujia teemasta.

"Seminaarin teema on ollut rohkeus. Pohjalainen rohkeus tunnetaan – vaikka tavallista yritetään niin priimaa pakkaa tulemaan. Pohjanmaalta on ponnistettu maailmalle ja palattu vetovoiman imussa takaisin kotiin. Pohjanmaalta on löydetty omat juuret, yrityksen koti sekä kasvettu maailmalle. "

Keskustelun vielä jatkuessa niin paneelissa kuin yleisössä, osa Pohjalaista vetovoimaa-seminaarin osallistujista lähti jo jatkamaan iltaa  Seinäjoen OmaSp Stadionille. Verkostoituminen muiden osallistujien kanssa, samalla elävää musiikkia kuunnellen, tekivät kaikkien meidän päivästä täydellisen. Pystyimme vaikuttamaan asioihin ja se oli seminaarin vastauksista tärkein. Kiitos Seinäjoki, kiitos Pohjanmaa!


Tilaa seuraavatkin Baronan tarinat ja tapahtumat suoraan meiliisi tästä:

TILAA BLOGIKOOSTE TÄÄLTÄ

 

Aiheet: VerkostoituminenAjankohtaistaVastuullisuus

Uusimmat kirjoitukset

Aihealueet

Toimialat

Pohjalaista_vetovoimaa