Liiketoiminnan johtaminen vaatii tulevaisuudessa ketteryyttä

LIIKETOIMINNAN JOHTAMINEN VAATII TULEVAISUUDESSA KETTERYYTTÄ

Ketteriä menetelmiä on hyödynnetty ohjelmistotuotannossa menestyksekkäästi jo vuosien ajan ja nyt samoja käytäntöjä halutaan jalkauttaa laajemmin myös muun liiketoiminnan käyttöön. Järjestimme 28.11. aiheesta After Work -tapahtuman yhdessä Sytyke ry:n kanssa. Tilaisuus kokosi yhteen 50 eri alan ammattilaista verkostoitumaan sekä keskustelemaan aiheesta.

Illan aikana kuultiin mielenkiintoisia puheenvuoroja muun muassa Talent Basen Anna Virolaiselta, Finanssi-Kontion Maarit Manniselta sekä Barona IT:n Juha Kuuttiselta

AGILEN UUDET TRENDIT

Tilaisuuden aloitti Talent Basen Lean Agile kouluttaja Anna Virolainen. Hän paneutui puheenvuorossaan ketterien menetelmien uusiin trendeihin.

"Aikaisemmin työskentelin pääasiassa koodaavien tiimien apuna, mutta olen pikkuhiljaa siirtynyt tukemaan myös muita liiketoiminnan osa-alueita sekä yritysten ylintä johtoa", toteaa Virolainen.

Ketterät menetelmät eivät ole enää pelkästään tekkitiimien käytäntö, vaan se alkaa näkymään kaikkialla organisaatiossa. 

"Ketteryys nähtiin aikaisemmin hyvin teknisenä asiana eli kuinka organisaation tekniset ihmiset saivat tehtyä asioita tehokkaammin. Seuraava muutos nähtiin, kun samoja menetelmiä haluttiin jalkauttaa myös muihin tiimeihin. Tällä hetkellä menossa oleva muutos keskittyy jo koko liiketoiminnan ketterään kehittämiseen", huomauttaa Virolainen. 

Organisaatiot joutuvat nyt uudelleen arvioimaan omaa päätöksentekoaan sekä johtamista. Virolainen haluaa myös painottaa, että yritysten tulisi ensin ymmärtää, miksi jokin asia tehdään ja vasta sen jälkeen miettiä, miten jokin asia tulisi tehdä.

"Mikään automatisointi ei itsessään tuo lisäarvoa, ellei ensin ymmärretä työn virtausta. Se miten hyvin osaamme nähdä ja optimoida omaa työtämme, kertoo kuinka yhtenäisiä ja ketteriä oikeasti olemme", toteaa Virolainen.

Ketteryys vaatii jatkuvaa uudistumista. Mikä tahansa prosessi vanhenee, ellei sitä uudisteta.

"Jos yrityksen demot ovat huonoja, niin korjataan ne. Eikä vaan todeta, että näitä ei kannata enää tehdä", näpäyttää Virolainen.

Puheenvuoronsa lopuksi Virolainen halusi vielä muistuttaa kaikkia, että joko organisaatio omaksuu ketterät tavat toimia tai se häviää kilpailijalle, joka kykenee siihen.

Kuuntele Anna Virolaisen puheenvuoro kokonaisuudessaan:

  

KETTERÄSTÄ OHJELMISTOKEHITYKSESTÄ KETTERÄÄN LIIKETOIMINTAAN

Seuraavana lavalle nousi Maarit Manninen. Hän on toiminut lukuisissa eri rooleissa ketterän kehityksen parissa ja työskentelee tällä hetkellä Agile kouluttajana Finanssi-Kontiossa.

"Ketterä kehitys on alun perin lähtenyt IT-tiimien tarpeesta, mutta se on levinnyt hitaasti koko organisaatioon. Olemme pikkuhiljaa alkaneet puhumaan niin sanotusti Business Agilesta", sanoo Manninen.

Siinä, missä aikaisemmin laadittiin pitkiä suunnitelmia, tulee nopeasti muuttuvassa maailmassa yritysten pystyä reagoimaan muutoksen mukana. 

"Business Agilessa on ensisijaisesti kyse kokonaisuuden ymmärtämisestä. Yritysten pitää tarkastella muutosta sekä koko organisaation toimintaa laajemmin kuin aikaisemmin. Vain tällä tavoin voimme välttää eri toimintojen siiloutumista sekä pistemäistä kehitystä", toteaa Manninen.

Muutos ei ole yksittäisten tiimien tai yksiköiden asia, vaan kyse on koko organisaatiosta.

"Me emme onnistu luomaan ketteriä yrityksiä ilman, että tarkastelemme koko organisaation tapaa toimia. Kyse ei ole vain yksittäisistä prosesseista vaan ketteryyden pitää näkyä myös yrityksen visiossa. Meidän tulee miettiä uudelleen, kuinka koulutamme ihmisiä, mitä työkaluja käytämme sekä miten työ jatkossa ymmärretään", huomauttaa Manninen.

Ketteryyden jalkauttaminen ei ole aivan ongelmatonta. Agile Business Instituten tutkimusten mukaan yritykset kohtaavat haasteita etenkin johdon sitoutumisessa. 

"Meillä on vielä iso työnsarka johdon sitouttamisessa. Meidän tulee puhua johdolle oikeaa kieltä ja näyttää mihin suuntaan maailma on menossa", korostaa Manninen.

Puheenvuoronsa lopussa Manninen halusi vielä muistuttaa, että aikataulussa ja budjetissa pysymisestä ei ole mitään hyötyä, mikäli toteutettu projekti ei tuota aitoa lisäarvoa asiakkaalle.

Kuuntele koko puheenvuoro:

 

KETTERÄ KEHITYS REKRYtOIJAN SILMIN

Tilaisuuden päätöspuheenvuorona kuultiin Juha Kuuttisen näkemyksiä ketterästä kehittämisestä ja sen vaikutuksesta työmarkkinaan. Kuuttinen vastaa Barona IT:n konsulttitoiminnasta ja hänelle on kerääntynyt kattava ymmärrys työroolien kehittymisestä eri yrityksistä.

"1800-luvulla tullut toinen teollinen vallankumous automatisoi ihmisten tekemää työtä. Samalla tuotantokustannukset laskivat, ja suuret massat saivat ensi kertaa historiassa mahdollisuuden ostaa oman auton. Samalla rekrytointi nopeutui, sillä työtehtävät oli jaettu yksinkertaisiin osiin. Toisaalta työ oli aika raadollista: mikäli työntekijä ei toiminut tehokkaasti hänet voitiin nopeasti vaihtaa toiseen", sanoo Kuuttinen.

Onneksi työelämä on kuitenkin muuttunut. Elämme nyt neljättä teollista vallankumousta. Yhteiskunta on mennyt hurjaa vauhtia eteenpäin ja samalla käsityksemme työstä on muuttumassa. Samalla teknologian kehitys on sekä tuonut uusia mahdollisuuksia että hävittänyt vanhoja toimintamalleja.

"Toimintaympäristömme on nyt jatkuvassa muutoksessa. Teknologia pyyhkii toimialoja, ja organisaatioiden tulee pystyä sopeutumaan tähän muutokseen nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Tästä syystä koko liiketoiminnan tulee olla mahdollisimman ketterää", toteaa Kuuttinen.

Kuten aikaisemmat puheenvuorot, myös Juha toteaa ketteryyden vaikuttavan yrityksiin läpileikkaavasti.

"Meidän tulee muuttaa ajatuksiamme ja siirtyä projektikulttuurista jatkuvaan parantamiseen. Samalla on tärkeää saada koko organisaatio mukaan tähän muutokseen", sanoo Kuuttinen.

Yrityksillä on nykypäivänä valtavasti dataa käytössä, jonka pohjalta voidaan muun muassa huomata asiakkaiden muuttuneita kulutustottumuksia.

"Meidän tulee huomioida asiakkaidemme tarve paremmin ja hyödyntää dataa täysin uusilla tavoilla. Voimme myös hyödyntää hyviä menetelmiä kuten Design Thinkingiä ja Co-creationia", sanoo Kuuttinen.


MUUTOS VAATII JOHTAMISTA

Toimintaympäristön muutos vaikuttaa myös meihin ihmisiin. Etenkin perinteinen johtaminen kokee suuren muutoksen. Vanha malli, jossa annettiin tarkat ohjeet ei enää motivoi tai houkuttele osaavia tekijöitä.

"Johtaja on jatkossa enemmän valmentaja ja oivalluttaja, kuin suora käskynantaja. Jotta yritys voi aidosti olla kiinnostava työympäristö, meidän tulee pystyä tekemään päätöksiä hajautetusti. Vallan pitää olla siellä, missä tehdään töitä asiakkaiden kanssa, eikä turhia valtarakenteita tule ylläpitää", sanoo Kuuttinen. 

Ketteryys näkyy jo jokaisen meidän arjessa. Tehtävänkuvat ovat suuressa muutoksessa ja näemme myös täysin uusia rooleja. Muutos vaatii toimenpiteitä niin yrityksiltä kuin yksilöiltä itseltään. Kun osa rooleista automatisoituu ja kone hoitaa manuaaliset työt, niin inhimilliset arvot tulevat näyttelemään suurempaa roolia työelämässä.

Kuuntele koko puheenvuoro:

Toivottavasti näemme sinut jatkossa(kin) after workeilla. Ennen kohtaamisia voit tutustua tekemäämme oppaaseen yrityksen digitaalisesta transformaatiosta:

Johtajan opas yrityksen digitaaliseen transformaatioon

Aiheet: IT työPeer TalkTyöelämäOrganisaation muutostilanteet

Uusimmat kirjoitukset

Aihealueet

Toimialat

Download-leaders-guide-digital-transformation-barona-it