Garage antaa liiketoiminnalle työkaluja kasvaa

ConseptCamp

Milloin kesken viikkoa sinulla on 10 tuntia aikaa ajatella ja pohtia pääsi puhki ja keksiä työkaverin kanssa uusia palveluita? Harvoin, uskallan arvata. Ja toisaalta se on hyvin ymmärrettävää: kädet ovat täynnä töitä muutenkin.

Mutta: mikäli ei ole aikaa ajatella, ei synny uusia ideoita saatika uusia palveluita, ja liiketoiminta lakkaa kehittymästä. Siksi Baronaan on perustettu innovaatiohubi Garage, jonka tehtävänä on mahdollistaa tulevaisuuden kasvua.

Garage tarjoaa eri liiketoimintojen asiantuntijoille keinoja rakentaa uutta bisnestä uusilla palveluilla. Garagen Concept Campeilla palvelumuotoilun työkaluilla kuka tahansa oman alansa asiantuntija pystyy luomaan jäsentyneen raakakonseptin, jota voi halutessaan lähteä kehittämään eteenpäin yhdessä asiakkaiden kanssa. Juuri asiakkaiden takia Garagelle onkin tilausta:

”Jos jämähdämme vanhojen palvelujen tuottamiseen, emmekä saa luotua mitään uutta lisäarvoa asiakkaille, tulevat ketterämmät toimijat ajamaan meidän ohi ajan myötä”, sanoo Markus Peltokorpi, Barona Groupin varatoimitusjohtaja.

”Tavoitteena on luoda yhä kannattavampaa ja merkityksellisempää liiketoimintaa."

"Lisäksi henkilökohtainen tavoitteeni on, että saisimme annettua palvelumuotoilun työkaluja jokaiselle Baronan ja koko konsernin ihmiselle”, toteaa Laura Snellmann-Junna, yksi Garagen palvelumuotoilijoista.

Ensimmäinen kahden iltapäivän pituinen Concept Camp pidettiin Baronan Helsingin toimistolla, ”Kodissa”, jonne kokoontui 14 henkilöä konsernin eri yhtiöistä; Barona Teollisuudesta, Opteam HoReCasta, Momentouksesta ja Saranen Consultingista. Mukanaan tiimit toivat Concept Campille olemassa olevan laajan markkinaymmäryksensä, josta lähdettiin ammentamaan ratkaisemisen arvoista ongelmaa ja sille ratkaisua – aikaa tähän varattiin noin 10 tuntia.

Katso videolta tunnelmat leiriltä sekä Markuksen koko haastattelu:

 

  

Valitse yksi ongelma ja löydä useita ratkaisuja

Concept Campin alussa Laura Snellman-Junna ja Susanna Kuusisto pohjustivat kahden iltapäivän pituista puristusta ja esittelivät palvelumuotoilun perusperiaatteita sekä Futuricen Lean Service Creation Canvasit, joiden avulla tiimit tulisivat jäsentämään ongelmia ja ideoitaan.

”Ideoita on kaikilla. Ne, jotka tekevät, saavat innovaatioita syntymään. On tärkeää löytää keinoja saada ideoita ulos, sillä pitää saada sata ideaa, jotta löytyy se yksi loistava”, Laura kertoi. 

Palvelumuotoilussa on tärkeää muistaa, että yhteen ongelmaan on monia ratkaisuja – siksi ideoita kannattaa tuottaa paljon. Palvelumuotoilun menetelmät pyrkivät kuitenkin aluksi kirkastamaan mikä on se yksi, oikea ongelma, joka on ratkaisemisen – ja niiden monien ideoiden – arvoinen.

”Se ongelma ei ole siis silloin keksitty. Kun me ollaan spotattu oikea ongelma, me pystytään tuottamaan ratkaisu, jolla on markkinat: joku on valmis maksamaan eli se on kannattavaa työtä. Takana on tietty pääomaa, mutta kannattavuus on silti tärkeää. Ei kannata yli- tai ohipalvella, vaan täsmäpalvella onnistuneesti.”

Susanna ja Laura kehottivat Concept Campin osallistujia pyörimään tiiviisti ongelman äärellä: ”Choose the problem – Understand the problem – Love the problem.” Mitä ongelman rakastaminen tarkoittaa käytännössä?

”Ongelma pitää olla päällimmäisenä mielessä, ei se oma idea. Ei kannata jääräpäisesti pitää kiinni omasta ideasta – se voi tulla tosi kalliiksi”, Laura selitti.

Eli mieli avoimeksi ja fokus kohti ongelmaa! Lyhyen yhteisen alkuspurtin jälkeen oli aika siirtyä post-it-lappupinot, canvasit ja tussit kainalossa omiin tiimeihin työskentelemään.

garage1 

Pohdi ongelmaa eri näkökulmista 

Opteam HoReCan tiimi oli päättänyt pohtia, miten ravintola-alan houkuttelevuutta voisi lisätä. Aluksi tiimi pallotteli itse ongelmaa ja pohti ääneen rohkeasti:

”Miten saamme töihin myös ne henkilöt, joilla ei ole taitoja tai vaadittavia resursseja? Ja ne taas, jotka jo osaavat, eivät välttämättä jää alalle – harva haluaa tehdä koko uraansa vaikkapa tarjoilijana – sitä ei nähdä potentiaalisena. Miten saamme heidät pysymään? ”

Esiin nousikin ajatus läpikulkualasta; henkilökunta vaihtuu usein ravintola-alalla.

”Onko se ongelma? Oli ala mikä tahansa, niin koko työelämä on menossa siihen, että vaihdetaan nopeasti työtä.”


”Mutta ehkä vähän pidempiä työsuhteita olisi kiva saada?”

Keskustelu poukkoili ja eteni yhtä nopeasti kuin tuoppien blokkaaja kiireisimpänä baariyönä. Ongelmaa pohdittiin sekä työntekijöiden että työnantajien näkökulmasta.

”Panostavatko työnantajat riittävästi työntekijöihin?”

”Kyllä, on esimerkiksi työnantajia, jotka palkitsevat työntekijöitä reissuilla ja ravintolailloilla.”

”Entä jos ratkaisu on se, että pääset osaksi yhteisöä – se on perhe. Työntekijä pitäisi ottaa vastaan niin, että hän kokee itsensä tervetulleeksi. Vaikka töissä olisi rankkaa, niin olet siellä, koska saat työkavereilta tsemppiä – peset ne vessatkin sen voimalla.”

”Niin. Ravintola-alalla saat elinikäisiä ystäviä. Miten saamme kerrottua, että siellä on oikeasti huippua?”

Garage4 

garage2

Ole kiinnostunut ihmisistä

Kun ongelmat alkoivat hahmottua, oli aika miettiä, keille oikeille ihmisillä tätä ratkaisua tehtäisiin ja keitä voisi jopa haastatella ja osallistaa myöhemmin.

”Keskustelut, joita käytte työelämässä, ovat tietenkin luottamuksellisia, mutta on hirveän tärkeää, että teillä edes jollakin ryhmässä on mielessä jokin oikea henkilö ja pystytte pääsemään sisään siihen, mitä hän toivoo, ajattelee ja pohtii”, selittivät Laura ja Susanna seuraavaa työskentelyn vaihetta. Tiimien tehtävänä olikin nimetä vaikka vain etunimin oikeita ihmisiä, joita ratkaisu voisi auttaa.

garage3

Tässä kohtaa oli hyvä hetki hypätä kärpäseksi kattoon Barona Teollisuuden neukkariin, jossa pohdinnan alla oli vaihtuvuus. Markun ja Henrin pohtiessa pääkohderyhmiä, ja Lauran sparratessa keskustelu siirtyi hetkeksi post-it-lappuihin.

”Tätä mä olen miettinyt, että miksi ihmiset, jotka haluavat digitalisoida meidät, ei digitalisoi näitä lappuja”, heitti Markku Lauralle post-it-lappua kädessään.

”Me emme ole kiinnostuneet digistä, vaan ihmisistä. Olet tuottava, kun kirjoitat käsin ja sulla pysyy kontakti muihin ihmisiin tässä. Sitä on tutkittukin, että ihmisten aivot toimivat eri tavalla käsinkirjoittaessa”, Laura totesi.

”Nyt melkein haluaisin pari julkaisua tuohon lähteeksi”, Markku heitti. 

Takaisin asiaan: mitä valitut kohderyhmähenkilöt luultavasti ajattelevat.

”Ahdistaako tämä ongelma esimerkiksi tuota henkilöä A?” Laura sparrasi.

”Ei - tuolla ei ahdista tää asia. Tuolla B:llä taas on niin paljon töitä, ettei se ehdi pohtia tätä.”

 

Ratkaisun kirkastusta 

Toisen työskentelypäivän agendalla oli jäsentää entisestään ratkaisua ongelmaan. Tiimit pääsivät tekemään ”fake advertisementit” eli leikkimainokset, jotka esiteltiin muille osallistujille. Viimeisessä canvasissa tulikin kirkastaa muun muassa palvelun slogan ja ensimmäinen twiitti. Yhteisessä lopetuksessa kerrattiin, mitä kukin tiimi oli tehnyt ja miltä työskentely tuntui.

Saranen Consultingin tiimi kertoi etsineensä tapaa saada työnhakijat ja työnantajat kohtaamaan paremmin digitaalisesti. Momentous puolestaan oli pohtinut, miten löytää osaava, sitoutunut ja sopiva ihminen suorahaussa. Barona Teollisuus oli päässyt kiinni konkretiaan ja myös tutkinut omaa ideaansa kriittisesti.

”Miltä tuntui täyttää tätä kyseistä canvasia, oliko lannistavaa?” Laura kysyi.

”Ei tässä jaksa hirveästi lannistua mistään canvasista”, Markku totesi. Letkeä nauru täytti Baronan olohuoneen. ”Mutta oli hyvä huomata, että oma idea on joltain osin huono ja toisaalta taas joissain kohtaa hyvä”, Markku tarkensi.

garage5

Opteam HoReCan tiimi oli jatkanut sen pohtimista, miten ravintola-alan saataisiin houkuttelevammaksi. Tiimi esitteli ideoitaan aidon innostuneesti:

”Meistä on hämmentävää, miksi ravintola-alalle ei haluta töihin, koska se on paras paikka olla töissä! Kaikkien pitäisi olla ravintola-alalla vähintään puoli vuotta. Tulimme siihen tulokseen, että se alan ihanuus ponnistaa heimosta ja tiimistä – ihminen kuuluu heimoon, joten Raflaheimoon voisimme mekin panostaa.”

HoReCan tiimi oli käynyt paljon keskustelua aiheen ympäriltä, joten Lauraa kiinnosti kuulla, tunsiko tiimi päässeensä kiinni konkretiaan.

”Kyllä me pikkuhiljaa, muutamien lippulappusien jälkeen.”
”Ai kun me Suskin kanssa painostettiin?”

Kenties Concept Camp -pilotin oppi olikin, että pientä, lempeää painostusta tarvitaan: ajatuksia ja ideoita tuntuu olevan kaikilla, mutta niitä tulee harvoin kirkastettua saati vietyä konkretiaa kohti. Se ei ole nimittäin kauhean helppoa. Lisäksi pitää olla niin sanotusti puitteet kohdillaan: tarvitaan yhteistä aikaa ja oikeita työkaluja.

Lopputuloksen ratkaisee sitten toteutus ja tekeminen. Tosin se tuskin on ongelma: vaikka työpäivä läheni kello seitsemää, lähti Concept Campilta kotiin ihmeen ryhdikkäitä, iloisia ja kevytaskeleisia ihmisiä.


Voit  tilata kaikki työelämäsisältömme suoraan sähköpostiisi tästä:


Tilaa blogikooste täältä!

Aiheet: Tulevaisuuden työ

Uusimmat kirjoitukset

Aihealueet

Toimialat

Webinaari-innovaatiohubin-perustaminen-case-op