Futureday 2019 @ Vanha Ylioppilastalo, Helsinki - Barona 20 vuotta

Barona Futureday 2019 - Vanha ylioppilastalo

Barona juhlisti asiakkaidensa kanssa 20-vuotissyntymäpäiväänsä Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla. Paikalle #baronafutureday-tilaisuuteen oli ilmoittautunut yli 300 yrityspäättäjää kuulemaan näkökulmia tulevaisuuden työelämästä, modernin tiimin johtamisesta & rakentamisesta sekä ihmisen säilymisestä työelämän keskiössä. Puhujina tilaisuudessa toimivat Baronan puolelta Minna Vanhala-Harmanen sekä Vesa Karjalahti, ja vierailevina puhujina Timo Ritakallio, Jukka Jalonen ja Marjaana Toiminen

Yleisön saavuttua Vanhan ylioppilastalon saliin, Baronan markkinointijohtaja Tuomas Haapsaari toivotti runsaslukuisen kuulijakunnan tervetulleeksi ja avasi päivän merkitystä.

"Rohkeus on meille tärkeä arvo. Toivomme, että saatte tästä tilaisuudesta rohkeutta tulevaisuuteen."
Vuosi 2019 oli Tuomaksen mukaan senkin vuoksi Baronalle tärkeä, että kyseessä oli Baronan 20-vuotissyntymäpäivät! Kajautimme kaikki yhdessä ensin "paljon onnea vaan" Baronalle, jonka jälkeen yksi Baronan perustajista eli Markus Oksa piti puheenvuoron. Markus kiitti asiakkaita pitkästä matkasta ja muistutti yleisöä Baronan vallitsevista arvoista. Markuksen mukaan tämäkin tilaisuus toimisi isona suuntaviivana kohti seuraavia vuosia.

 

Työelämän muutosten ja vaatimusten näkymät - Mistä tekijät tulevaisuuden kasvustrategian toteuttamiseksi?

Minna Vanhala-Harmanen
Toimitusjohtaja, Barona

Minna Vanhala-Harmanen johtaa Suomen suurinta henkilöstöalan yritystä Baronaa, joka löytää vuosittain uuden työn yli 30 000 ihmiselle. Minna haluaa omassa tehtävässään edistää vastuullista toimintaa ja avointa ja rakentavaa keskustelua työelämästä ja siihen liittyvistä muutoksista.

Twitter: @MinnaVanHar

 

 

Päivän ensimmäisenä puhujana aloitti Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen. Minnan puheenvuoron ydin kosketti työelämän muutosta ja sen vaikutuksia yksilöön ja ihmiseen itseensä. Isossa kuvassa muutos oli näyttäytynyt Minnan omassa elämässä siten, että jos ennen puhuttiin Amerikasta, tänä päivänä maailman ykkösmaana toimi Kiina.

Minnan esityksen mukaan nykyistä työelämää koitettiin paljon ennustaa. Vahvojen muutospuheiden keskellä yksi huomio kiinnittyi yksilön työelämätaitoihin. Laajojen hakutulosten seasta Minna olikin löytänyt hyvän listauksen tulevaisuuden keskeisimmistä työelämätaidoista.

  1. Kompleksinen ongelmanratkaisu
  2. Kriittinen ajattelu
  3. Luovuus
  4. Sosiaaliset taidot
  5. Yhteistyötaidot
  6. Tunneäly
  7. Päätöksentekokyky
  8. Palveluorientoituneisuus
  9. Neuvottelutaidot
  10. Kognitiivinen joustavuus
    Lähde: World Economic Forum, 2019

Yksilön taidoista Minnan esitys kääntyi vallitsevaan kohtaanto-ongelmaan, ja myös ammattinimikkeiden ja osaajien ylitarjontaan. Tämänkin vuoksi yksi Baronan keskeisimmistä tehtävistä oli ihmisten ohjaaminen uusille aloille ja urille, sekä ihmisten kouluttaminen uusiin ammatteihin. 

"Pitäisi myös varmaan puhua tässä yhteydessä syntyvyydestä. Pärjätäänkö me tällä väestöllä, mitä meillä tällä hetkellä on? Ei välttämättä."

Kohtaanto-ongelmaa ratkaistaessa katse siirtyi alla esitettyyn "Suomen työllisyysrakenne 2019" kuvaan. Minna kysyikin osuvasti yleisöltä, pystymmekö löytämään tämän hetken Suomessa kaikkiin avoimiin työpaikkoihin oikeat tekijät? Yhtenä lukuna toimi esimerkiksi elokuun tilasto, jonka mukaan Suomessa oli tällä hetkellä 118 000 avointa työpaikkaa. 

Minna_vanhala_harmanen_barona (1)

Monien tilastollisten faktojen jälkeen Minna palasi puheessaan itse-ohjautuvuuteen. Hän näki termin pitävän sisällään myös oman työkyvyn ja osaamisen ylläpidon. Käytännössä nykyinen kehitys vaati yksilöltä itsensä johtamista, itsenäistä päätöksentekoa ja urasuunnittelua. Barona yhtenä isona toimijana pystyi auttamaan yksilöitä entistä enemmän esimerkiksi urasuunnittelun ja uudelleen kouluttamisen parissa. Kaiken kaikkiaan Minna halusi esityksellään viestiä, että muutoksen tai vaikka kohtaanto-ongelmien keskellä kaikkein keskeisin asia kuului; ihminen on tärkein menestystekijä.

Future_day_kansi (1) (1)

 

Työntekijäkokemus menestystekijänä – itseohjautuvan organisaation rakentaminen Case OP Ryhmä


Timo Ritakallio
Pääjohtaja, OP Ryhmä

Timo Ritakallio on menestyksekkään uran finanssialalla tehnyt johtaja, joka on toiminut OP Ryhmän pääjohtajana keväästä 2018 lähtien. Hän siirtyi OP Ryhmään Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta, jossa hän toimi varatoimitusjohtajana vuosina 2008-2014 ja toimitusjohtajana vuodesta 2015 lähtien. Ennen Ilmarista Ritakallio on työskennellyt pitkään OP Ryhmässä eri johtotehtävissä.

Twitter: @ritakti

 

Minnan jälkeen lavalle asteli OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio. Timo aloitti puheenvuoronsa korostamalla muutoksen olevan aina ajallisesti pitkä aika. Siksi muutoksen tekeminen tai johtaminen olivat kärsivällisen ja nöyrän ihmisen hommaa. Samalla täytyi Timon mukaan muistaa, että koskaan ei tiennyt, mikä muutoksen lopputulos tulisi lopulta olemaan.

Päivän teeman mukaisesti, tulevaisuuden tuomat muutokset koskettivat myös alati OP:n toimintaympäristöä. Timo kertoi heidän uskovansa siihen, että kilpailun kiristyessä tärkeintä oli kyetä luomaan paras asiakaskokemus. Jotta tähän päästäisiin, parasta asiakaskokemusta ei saanut kukaan aikaiseksi, elleivät ihmiset olleet motivoituneita tai tunteneet työtään merkitykselliseksi. Ihmisille oli yhä tärkeämpää saada kokea merkityksellisyyttä omassa työssään ja tämä korostui etenkin nuorten keskuudessa, kuten monista tutkimuksista kävi ilmi.

 
Timo_ritakallio_op (1)
Jokaisella toimialalla maailman muuttuminen ja kilpailun kiristyminen tarkoitti yleensä Timon mukaan sitä, että yhä pienemmällä resurssilla halutaan tuottaa yhä enemmän arvoa. Organisaation kannalta puhuttiin piilevän potentiaalin löytämisestä ja sen hyödyntämisestä, joka täytyi valjastaa autonomian ja vallan lisääntymiseen arjessa.

 

OP matkalla kohti itseohjautuvampaa työskentelymallia – kolme pääsyytä

  • Henkilöstön antama palaute OP Ryhmän hierarkkisuudesta, byrokraattisuudesta ja hitaudesta
  • Toimintaympäristön yhä nopeampi muutos, joka vaatii yrityksiltä kykyä toteuttaa strategisia ja taktisia muutoksia aiempaa joustavammin
  • Kulukehitys – tuottojen ja kulujen suhde oli OP Ryhmässä kääntynyt suuntaan, joka on pidemmällä aikavälillä kestämätön.
Itseohjautuvuus ja muutosten tekeminen ei ollut Timon mukaan mitään rakettitiedettä, vaikkakin esimerkkejä finanssialalla oli vähemmän. Vallitseva muutos esimerkiksi OP Ryhmässä nosti keskiöön asiakkaalle tuotettavan arvon ja antoi enemmän päätäntävaltaa ja vastuuta itseohjautuville tiimeille. Kaikkein isoimpana asiana oli johtamisen muutos valmentavaan suuntaan.
 
Kaikkien haluaman parhaan asiakaskokemuksen tavoitteleminen nosti siis keskiöön työntekijäkokemuksen. Selkeämmät vastuut, selkeämpi työn merkitys ja vastuun ja vallan lisääminen paransivat työntekijäkokemusta. Ylipäätänsä toiminnan tehostuminen ja kehittäminen nopeutui tämän muutoksen eli itseohjautuvuuden lisäämisen ansiosta.
"Kysyttäessä työntekijöiltä, OP:lla oltiin ylpeitä esimerkiksi siitä, että brändi oli vahva ja arvot näkyivät kulttuurissa."
Itseohjautuvan toimintakulttuurin peruspilareina toimivat tietyt pääkohdat. Ensin täytyi tiedostaa, että emme osaa kaikkea, toisekseen täytyy parantaa jatkuvan oppimisen kulttuuria ja viimeiseksi huolehtia itseohjautuvuuden lisääntymisestä. Itseohjautuvuus ei kuitenkaan tarkoittanut aallokossa ajelehtemista, vaan tekeminen (lue myös johtaminen) oli yhtä lailla kurinalaista ja läpinäkyvää.
 
 
 
 
Itseohjautuvan organisaation johtaminen vaati johtajalta uusia vaikuttamisen keinoja. Johtamisen tarve ei vähentynyt itseohjautuvassa organisaatiossa, vaan johtaminen muuttui käskyttäjästä valmentajaksi. Asiantuntijat yrityksen sisällä hallitsivat työnsä substanssin, kun taas johtajan tehtävä oli luoda psykologisesti turvallinen ympäristö. Ihmisten oli uskallettava tuoda esiin omia näkemyksiään ja johtajan raivattava arjen ongelmia pois muiden tieltä. 
 
Timo_ritakallio_op2 (1)

Niin Timo kuin Minna aiemmin puhuivat paljon yksilön merkityksestä muutoksen keskellä. Toiminta vaati onnistuakseen kasvamista myös yritysten ja organisaatioiden sisällä. Kun kuljetaan kohti itseohjautuvaa kulttuuria, tavoitteiden asettaminen ja parhaiden vastausten löytäminen olivat Timon mukaan ne avainasiat. Johtajan ja samalla meidän jokaisen tehtävä työelämässä oli näyttää suuntaa, kannustaa, kuunnella muita ja antaa palautetta toisillemme.

 

Roolit muuttuvassa työelämässä ja ihmisen psykologisten perustarpeiden huomioiminen johtamisessa

Vesa Karjalahti
Executive Vice President, Barona

Vesa Karjalahti vastaa Baronan Teollisuuden ja rakentamisen liiketoiminnoista sekä alueliiketoiminnasta. Hänellä on yli 17 vuoden kokemus henkilöstöpalvelualalta monipuolisesti eri tehtävistä aina henkilöstökonsultista liiketoimintojen johtajaksi asti. Karjalahti tunnetaan intohimoisena ja pedanttina liiketoiminnan johtajana, joka saa ihmiset tekemään parhaansa, kehittymään ammatillisesti ja kasvamaan työurallaan muuttuvassa työelämässä.

LinkedIn: Vesa Karjalahti

 

Ennen kahvitaukoa lavalle asteli Baronan pitkäaikainen johtaja Vesa Karjalahti, joka oli tullut Baronalle 17 vuotta sitten vuokratyöntekijäksi. Hän halusi puhua yleisölle tavallisena johtajana, omine vahvuuksineen ja heikkouksineen sekä toimia esimerkkinä johtamisesta ylpeyttä tuntevana esimiehenä. Omien sanojen mukaan Vesa tunnettiin Baronalla "käyttökatemiehenä", jolle kuitenkin aina ihminen oli tulosta tärkeämpää.

"Tulos on seurausta jostakin. Ainakin meillä Baronalla tulos syntyy ihmisistä ja heidän ponnisteluistaan."

Barona_tyontekijat (1)
Oman vaiherikkaan uratarinan kautta Vesa valotti matkaansa Baronalla. Alkuaikoina Vesaan oli tehnyt vaikutuksen Baronalla vallitseva tekemisen palo, sekä jo silloin arjessa saatu arvostus ja vastuu. Hän halusi omassa työssään jakaa näitä samoja saatuja perintöjä ja noudattaa johtamisessaan neljää tärkeää arvoa.

  1. Pidämme sen minkä lupaamme
  2. Ponnistelemme aina parhaamme
  3. Olemme helposti tavoitettavissa
  4. Arjessa teemme työtä oikealla tavalla pilke silmä kulmassa

Vesan esitys sisälsi koskettavia yksityiskohtia Baronan kautta työllistyneistä henkilöistä ja kasvutarinoista, joita Vesa oli saanut Baronalla kokea yhdessä asiakkaiden kanssa. Kylmät väreet kohosivat ainakin allekirjoittaneen iholle Vesan maalatessa kuvaa tyytyväisistä työntekijöistä, jotka olivat löytäneet työnsä kautta onnellisuuden myös arkeen. 


Mikä sinusta tulee isona?

Vesa oli vastannut pienenä poikana kysymykseen "mikä sinusta tulee isona" tulevansa juristiksi tai lentokapteeniksi. Kumpaakaan hänestä ei tullut, mutta ylä-asteella hän oli tehnyt päätöksen yritysjohtajaksi tulemisesta. Yleisön oli helppo huomata, että Vesan omat haaveet olivat siltä osin toteutuneet Baronalla. Hän kuitenkin muistutti "yritysjohtajana olemisen" olevan aika tavallista ihmisten kanssa työskentelyä.

Palataksemme vielä otsikon kysymykseen, Vesan mukaan otsikon kysymys oli meille kaikille tuttu, mutta emme siltikään tarpeeksi hyvin tienneet organisaation sisällä toistemme vastauksia siihen. Vesa kannusti kaikkia esimiehiä kysymään kysymystä alaisiltaan, sillä jos jokin työntekijä osasi sen kertoa, yrityksen oli nopeasti osattava jatkaa tällaisen ihmisen kasvutarinaa. 

"Kun johtaa ihmisen sydäntä, tulokset tulevat perässä."

Esityksensä lopussa Vesa halusi yleisölle muistuttaa siitä, että olennaista oli aina oman potentiaalin ulosmittaus - olit sitten johtaja tai tavan työmies. Vesa itse kaipasi elämässään psykologisten tarpeiden täyttymistä ja näin ollen johtajana toimiminen oli näiden samojen tarpeiden tyydyttämistä. Aika samoja asioita nimittäin me kaikki elämässämme kaipasimme.

 

 

Kuinka yritykset voivat huomioida tulevaisuuden trendejä, luoda skenaarioita, tunnistaa mahdollisuuksia ja löytää uusia kasvun paikkoja jatkuvasti muuttuvassa maailmassa?

Marjaana Toiminen
Executive Business Director, Ellun Kanat

Marjaana Toiminen toimii Ellun Kanojen liiketoimintajohtaja strategian ja kulttuurin yksikössä. Taustalla hänellä on pitkä ura toimitusjohtajana ja päätoimittajana media-alalla. Toiminen on perehtynyt tulevaisuuden tutkimukseen ja ennakointiin Turun yliopistossa.

Twitter: @Sarimarjaana

 

 

Maittavien kahvien ja hedelmien jälkeen Ellun Kanojen liiketoimintajohtaja Marjaana Toiminen jatkoi tulevaisuuden ennakoinnista. Marjaanan työelämän tausta oli mediasta, kunnes median murros vaikutti häneen uraansa "ihan kunnolla". Tässä rytäkässä Marjaana alkoi perehtymään tulevaisuuden ymmärtämiseen ja kiinnostus hänen mukaansa aiheeseen alkoi vuonna 2010 Applen iPadin lanseerauksen jälkeen. Sen vaikutus esimerkiksi media-alaan oli isompi kuin osattiin kuvitella.

"Olen ollut auttamassa myös Baronaa tulevaisuuden skenaarioiden tekemisessä. Tätä työtä tehdään yhdessä kaikkien työntekijöiden kanssa ja se työntää meidän ajattelua vinoumista ja harhoista pois päin."

Vaikka olisimme työelämässä tai yrityksen sisällä hyvin valmistautuneita tulevaisuuteen, aivomme tuottavat vahvistusharhoja. Tämän vuoksi meidän on vaikeaa puhdistaa ajattelua, jonka kautta teemme sitten päätöksiä. Toinen inhimillinen tekijä on historian miettiminen, joka on aina ollut ihmiselle vaikeaa. Meidän on vaikea hahmottaa tulevaisuutta, vaikka osaisimme perkata mennyttä.

Lähes aina yksilöinä ja yhteiskuntina yliarviomme muutoksen nopeuden. Kun jotain muutosta ei tapahdukaan näkyvästi tai heti, muutos unohdetaan ja se pääsee yllättämään salakavalasti. Tulevaisuuskyvyn lisääntyminen on siksi relevanttia, että muutosten päällekkäisyys ja tiheys ovat kasvaneet.

Mitä tulevaisuuden ennakoinnista hyötyy - 3 suurta uhkaa

  1. Yritykset eivät huomaa ajoissa
  2. Porukka loppuu kesken
  3. Muutosvoimien ristivaikutus

Marjaana kertoi esimerkkinä kyselyistä, joiden mukaan suomalaisyritysten digistrategiat ovat maailmanluokkaa, mutta ne eivät johtaneet haluttuihin lopputuloksiin. Samalla osaamisen ennakointia ei osattu riittävän hyvin tehdä. Suomalaiset yritykset nimittäin palkkasivat vähiten vastavalmistuneita kansainvälisiä opiskelijoita kaikista eurooppalaisista maista.

"Yritysten täytyy olla mukana elinikäisen oppimisen mahdollistamisessa."

Marjaana_toiminen2 (1)

Tulevaisuuden ennakoinnissa haluttiin muodostaa yhteisiä näkemyksiä ja yhteinen tulevaisuuskuva. Tärkeintä oli osata kysyä oikeita kysymyksiä yhdessä ja hakea kyvykkyyttä vastata itse niihin muutoksiin jota kehitys toi tullessaan. Ennen kaikkea tulevaisuuden ennakointi oli koko organisaatiolle liikkeelle panevaa voima, joka valmisti jo itsessään ihmisiä tulevaisuuden kohtaamiseen. 

Marjaanan Vinkit tulevaisuuden ennakoinnin alkuun pääsemiseen:

  • Tulevaisuuskuva
  • Liikennevalot
  • Yhdessä seuranta
  • Linkki strategiaan

Marjaana antoi tilaisuuteen osallistuneille vielä viime hetken vinkit alkuun pääsemiseen. Hän korosti ajatusvinoumia- ja harhoja, sekä kehotti käyttämään lähteinä jotain sellaista, mitä ei oltu aiemmin käytetty. Miten tekisi esimerkiksi sellainen yritys sinun liiketoimintaa, jolla ei olisi sinun rasitteita tai historiaa mukana? Monesti tulevaisuuden ennakoinnissa mikään ei välttämättä toteudu sellaisenaan, mutta se tuo yrityksiin valmiutta tulevaisuuden kohtaamiseen. 

 

 

 

Menestyvän tiimin rakentaminen

Jukka Jalonen
Päävalmentaja, Suomen jääkiekkomaajoukkue

Jukka Jalonen on Suomen historian menestynein jääkiekkovalmentaja. Hänet tunnetaan todellisena tiiminrakentajana, jolla on kyky nähdä ihmisen potentiaali ja saada se ulosmitattua arvostavalla, vaativalla, rohkaisevalla ja avoimella tavalla johtaa.

LinkedIn: Jukka Jalonen

 

 

Tilaisuuden viimeisenä puhujana oli hartaasti odotettu puhuja, Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen. Ennen Jukan saapumista lavalle katsoimme screeniltä vuoden 2019 jääkiekkofinaalin Suomi - Kanada parhaita paloja ja palasimme viime keväänä toteutuneeseen unelmaan. Kyseessä oli yksi kaikkien aikojen tempuista, sillä harva suomalainen uskoi joukkueen menestykseen.

Jukka aloitti vuonna 1989 jääkiekkovalmentamisen. Kokemusta hänelle oli kertynyt Suomen Liigasta, Venäjän KHL:stä, Italiasta ja totta kai maajoukkueesta. Hänen mukaansa kaikki jääkiekosta opitut asiat eivät aivan 1-1 käyneet työelämän kanssa, mutta paljon niissä kuitenkin oli samaa.

Menestyvän tiimin rakentaminen lähti tutustumisesta, jolloin pelaajille tehdään alkuun pelaajakyselyt. Jukka halusi nostaa pelaajille esitetyistä kysymyksistä esiin kysymyksen "elämän kolme tärkeintä asiaa". Tähän kysymykseen vastattiin nimittäin yleensä jääkiekon edelle perhe ja ihmissuhteet. 

"Minun sanakirjassa voittaminen ja menestyminen eivät ole synonyymeja. Menestyminen on kärjen tuntumassa olemista, ja silloin tällöin on mahdollisuus voittaa." 

Leijona-arvot

  • Olemme kiitollisia ja ylpeitä saadessamme edustaa Suomea
  • Pelaamme yhdessä joukkueena ja joukkueelle
  • Uskallamme olla omia itsejämme ja kannamme vastuun toiminnastamme
  • Autamme ja kannustamme apua ja rohkaisua tarvitsevaa
  • Lyömme itsemme täysillä likoon
  • Siedämme erilaisia persoonia ja vaikeita hetkiä
  • Uskallamme kysyä ja kyseenalaistaa asioita oikealla hetkellä
  • Kommunikoimme ja viestimme asioista avoimesti
  • Yritämme saada itsestämme parhaan irti tiukoissa paikoissa
  • Arvostamme kaikkia joukkueen jäseniä roolista riippumatta

Erilaisten ihmisten sietämisen lisäksi, parhaat yhteisöt osasivat hyödyntää ihmisten erilaisuutta. Jukan mukaan tekemisen aikana ei tarvinnut keskustella tai kysellä, vaan silloin toimittiin johtajan käskyjen mukaisesti. Dialogi ja toisten ihmisten kuuntelu kuitenkin ulottui tämän hetkellisen tekemisen ympärille. Silloin keskustelu oli äärimmäisen tärkeää.

"Leijonien kovuus esimerkiksi Slovakian turnauksessa perustui Jukan mukaan niin fyysisyyteen kuin itseluottamukseen. Kaikkia arvostettiin roolista riipumatta!"

Kaikissa yhteisöissä ja seuroissa missä Jukka oli ollut mukana, sellainen oli joukkue kuin sen johto. Intohimo ja sitoutuminen skaalautuivat läpi organisaation ja välittyivät silloin viimeiseen pelaajaan asti. Esimerkiksi työelämässä sellaiset yritykset olivat tutkimusten mukaan paljon kannatavampia, jotka olivat panostetaan esimieskoulutukseen ja työhyvinvointiin. Asia oli looginen, sillä kun ihminen viihtyy työssä, tulos seuraa perässä.

Urheilussa ja työelämässä kyky rekrytoida oli Jukan mukaan tärkeimpiä menestymiseen vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi kotimaisessa Liigassa ei ollut sattumaa, että samat joukkueet menestyivät joukkueen rakentamisessa vuodesta toiseen. Maajoukkue eroaa siksi tästä, että maajoukkueessa pääsee valitsemaan "parhaat pelaajat".

"Luottamus ei ole pois keneltäkään. Välillä silti joutuu punnitsemaan rehellisyyttä esimerkiksi puheissa pelaajien odotusten kanssa."

Luottamuksen lisäksi palautteen merkitys johtamisessa nousi Jukan mukaan arvoon. Palautteen tarkoituksena oli aina auttaa palautteen saajaa, ja palaute kohdistui suoritukseen ei persoonaan. Paras palaute annettiin kasvoista kasvoihin ja se kannatti antaa tunteiden tasaantuessa.

Jukka puhui myös työn innostuneisuudesta ja siksi mielekkäät työtehtävät syntyivät yksilön vahvuuksien käyttämisestä. Aina ei pysty sellaisia töitä järjestämään, mutta sen täytyisi olla aina tavoitteena. Jukka itse ainakin nautti työrauhasta, ja vahvan luottamuksen ja aikaansaamisen tunteen kautta työrauhan antaminen ansaittiin.

"Tulos on lopputulema miten asioita on tehty. Mitkä ovat ne toiminnalliset tavoitteet, jotta päästään tulostavoitteisiin?"

menestyksen-portaat

Menestyksen portaat 2019: Melina Niemi / Rokmind + piirros: redanredan.fi

Jukka ja Pikkuleijonat rakensivat yhdessä menestyksen portaat. Niitä tarvittiin esimerkiksi Venäjää vastaan finaalissa, jolloin taulun 4. kohta "Sietäminen" oli hyvä käydä läpi kopissa. Tämän jälkeen jatkoajalla pystyttiin tekemään tarvittava voittomaali, vaikka Venäjä oli tasoittanut ottelun juuri ennen kolmannen erän loppua. 

Pätevän pomon ominaisuuksiin Jukka mainitsi omana itsenä olemisen, muiden kunnioittamisen, erilaisuuden sietämisen sekä luottamuksen näyttämisen omaan tiimiin. Vanhemman johtajan on helpompi vaalia näitä ominaisuuksia, kuten Jukka oli itsekin huomannut sen uransa aikana. Pätevä pomo myös myöntää virheensä ja kantaa vastuunsa niistä. 

Tilaisuuden viimeiseksi kuvaksi voisikin jäädä tämä Jukan kuva - kiitos kaikille tapahtumasta!

Jukka_Jalonen (1)

Tilaa seuraavatkin Baronan tarinat ja tapahtumat suoraan meiliisi tästä:

TILAA BLOGIKOOSTE TÄÄLTÄ

Aiheet: Tulevaisuuden työAjankohtaistaItseohjautuvuus

Uusimmat kirjoitukset

Aihealueet

Toimialat

TILAA BLOGIKOOSTE TÄÄLTÄ