Oletko kyllin rohkea ollaksesi sitkeä?

Oletko kyllin rohkea ollaksesi sitkeä.jpg

Luin hetki sitten Kati Järven artikkelin, jossa puhuttiin yrityksen sitkeydestä (resilience) ja sen merkityksestä liiketoiminnan menestykseen.  Tämä pisti miettimään.

Kirjoitin aikaisemmin, että yrityksen menestyksen ja digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämisen keskiössä on osaaminen (yllätys, yllätys) sekä kyky ja halu aktiiviseen uusien mahdollisuuksien hakuun, testaamiseen ja huonojen ideoiden hylkäämiseen. Näin uskon, että asia edelleen on, mutta mikä toimii näiden asioiden draiverina?

”Kyky ja halu palata saman asian ääreen epäonnistumisen jälkeen on se syy joka lopulta johtaa uuteen innovaatioon”

Viimeistään Katin artikkelin jälkeen tämä oli täysin selvä. Niin uuden opetteleminen kuin uusien ideoiden testaaminen (ja hylkääminen) vaatii nimenomaan sitkeyttä niin yritykseltä kuin yksilöltä. Sitkeys eli kyky ja halu palata saman asian ääreen epäonnistumisen jälkeen on se syy joka lopulta johtaa uuteen innovaatioon ja onnistumiseen. Liian monesti ensimmäinen epäonnistuminen johtaa koko aihealueen hylkäämiseen vaikka vastaus olisi voinut olla niin lähellä. Tämä sinällään on ymmärrettävää, sillä kukapa haluaa epäonnistua.

”Tärkeintä on, että yritämme ja otamme itse vastuun siitä mihin oman liiketoimintamme viemme”

Mutta miten rakennetaan sitkeä organisaatio? Tähän minulla ei ole vastausta, mutta sen tiedän, että voimme madaltaa kynnystä kokeilla asioista ja kannustaa kokeilemaan sekä nousemaan epäonnistumisten jälkeen taas ylös. Voimme käyttää kumppaneita meille vieraissa tai tuntemattomissa asioissa ja näin pienentää kokeilujen riskiä ja kasvattaa joustavuutta. Tärkeintä kuitenkin on että yritämme (ja epäonnistumme) ja otamme itse vastuun siitä mihin oman liiketoimintamme viemme emmekä anna vain markkinan viedä meitä mennessään.

Ei ole pelokkuutta tai vastuunpakoilua luottaa kumppaniin

Miten kokeilun kulttuuri näkyymeillä? Ensinnäkin siten, että panostamme itse vahvasti uuden etsimiseen. Meiltä löytyy omasta takaa niin digimanagereita, koodareita kuin suunnittelijoitakin. Pyrimme kannustamaan henkilöstöämme ideoiden esille tuontiin ja integroimme heidät sekä asiakkaamme aina mukaan kehitystyöhön. Kukapa tietäisi parhaiten miten joku asia, prosessi tai palvelu pitäisi toimita kuin asiakas, ja toisaalta henkilö, joka esim. kyseistä palvelua oikeasti tuottaa. Aina kaikki ei toimi ensimmäisellä kerralla, mutta jos uusia palveluita ja konsepteja kehittämässä on niin asiakas kuin niitä toteuttavat henkilöt, tuottaa muutama iterointikierros yleensä jo varsin hyvän lopputuloksen.

Toisaalta halu kokeilla asioita tarkoittaa sitä, että tarvitsemme myös vahvat ja luotettavat kumppanit, jotka tukevat meitä kun haluamme kokeilla meille täysin tuntemattomia asioita. Tahoja, jotka pystyvät täydentämään tai syventämään osaamistamme kun sitä tarvitsemme. Ei ole mitään järkeä pyrkiä tekemään kaikkea itse maailman ja osaamisten muuttuessa näin hurjaa vauhtia. Oleellista on, että vähintäänkin kriittinen strateginen osaaminen löytyy meiltä itseltämme.  Pitää siis rohkeasti ottaa osa asioista omiin käsiin ja toisaalta toisten kohdalla luottaa hyviin kumppaneihin.

Kuinka rohkea teidän organisaatio on? Ja miten se näkyy?


Poimi talteen tärkeimmät vinkit yrityksen digitaaliseen transformaatioon!

Johtajan opas yrityksen digitaaliseen transformaatioon

Aiheet: Tulevaisuuden työIT