Varastotoiminnan päivittäisjohtamisessa mennään ihminen edellä

päivittäisjotaminen_Toni_R_blogi kopio-1

Varastotyö on usein luonteeltaan monotonista ja kohtuullisen yksinkertaista. Johtuen tuotteiden luonteesta ja käsittelyominaisuuksista, nimikkeitä voi löytyä kymmeniätuhansia ja keruuprosesseja monta kymmentä. Siltikään itse keruutyö ei ole kovin monimutkaista.

Hankala osuus sen sijaan on se, että kokonaisprosessin tehokkuuteen vaikuttavia seikkoja on paljon. Yleisesti ottaen prosessi itsessään on yksinkertainen, mutta tarkempaa huomiota tarvitsevia yksityiskohtia kokonaisprosessissa löytyy satoja ellei tuhansia. Mielestäni tärkeintä on tunnistaa erilaiset yksinkertaiset prosessiin vaikuttavat seikat, ja laittaa nämä vaikuttamisjärjestykseen kokonaisuuden sujuvuuden kannalta. Toisin sanoen itse kokonaisuus on hahmotettava ja lisäksi tunnistettava prosessin palasten vaikutus toisiinsa sekä kokonaisuuteen.

Kun toimenpiteitä tehdään, on erittäin tärkeää pystyä tunnistamaan niiden vaikutus kokonaisprosessiin. Tässä kohdassa kuvaan astuu raportointi ja reaaliaikaisten mittareiden tärkeys. Mikäli raportointi ja mittarit päivittyvät viiveellä, on toimenpiteiden vaikutusten tunnistaminen erittäin haastavaa. Onneksi elämme keskellä digitalisaatiota ja nykytekniikalla pystytään tuottamaan mittareita ja raportteja, jotka päivittyvät vain hyvin pienellä viiveellä. Omaa nykyistä työtehtävääni helpottaa huomattavasti se, että pystymme luotettavasti arvioimaan varastoprosessin tuottavuutta edelliseltä päivältä. Jo pelkästään edellisen päivän data riittää hyvin tunnistamaan tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset kokonaisprosessiin ja pystymme tarvittaessa reagoimaan.

 

Mitä mittaat, sitä saat

Tämä lause on toki jo hyvin kliseinen, mutta edelleen paikkaansa pitävä. Avaan sitä hieman oman työtehtäväni kautta. Käytössäni on kattavat mittaustyökalut. Näillä mittareilla voidaan muodostaa lähes reaaliaikaisen raportin tuottavuudesta. Tuottavuuden mittaaminen voisi nimetä tässä tapauksessa tärkeimmäksi mittariksi, sillä tuottavuus on kuitenkin keskeistä liiketoiminnassa. Tuottavuusraportti muodostuu päivätasolla ja se kertoo minulle, kuinka paljon rahaa tietty varasto-operaatio tuottaa päiväkohtaisesti. Tämä talousmittari siis avaa, kuinka hyvin olemme onnistuneet kokonaisuudessaan. Keruun oikeellisuusmittari on tärkeysjärjestyksessä seuraavana. Mikäli tuotamme huonoa laatua, on yhteistyö asiakkaan kanssa melko lyhyt. Tavoitteena on luonnollisesti saavuttaa priimaa laatua.

 

Päivittäisjohtaminen: ihminen edellä?

Ihmiset. Varaston automaatioasteesta riippumatta ihminen ja henkilöjohtaminen lopulta määrittää sen, kuinka kuinka sujuvaa operaatiomme on. Automaatioaste toki määrittää sen, kuinka paljon varasto-operaatiossa on fyysistä työtä tekeviä henkilöitä. Ihmismäärästä riippumatta yksittäisen työntekijän henkilökohtainen motivaation taso on se, joka lopulta kertoo operaation onnistumisesta. Toisin sanoen, koko operaation on vaarassa epäonnistua, mikäli työntekijän motivaatio ei riitä tukemaan prosessia.

Tämän takia päivittäisjohtaminen on erityisen tärkeää varasto-operaatioissa. Työntekijän työpanoksella on suuri merkitys toimintaketjussa ja sillä on merkittävä vaikutus kokonaisoperaation taloudelliseen tehokkuuteen. Vähemmän kehitetyllä varastoprosessillakin voidaan tehdä järkevää taloudellista tulosta, mikäli työntekijöiden motivaatio on hyvällä tasolla. Motivoitunut työntekijä pystyy siis omalla toiminnallaan paikkaamaan heikosti suunnitellun kokonaisprosessin. Sen sijaan hyvin suunniteltu kokonaisprosessi ei kykene paikkaamaan heikkoa työnjälkeä. Työn viihtyvyydestä ja työntekijän motivaatiosta sekä jaksamisesta huolehtiminen on aivan yhtä tärkeässä roolissa kuin öljyn laittaminen ottomoottoriin. Ilman voitelua moottori leikkaa kiinni, ja niin myös ennen pitkää käy operaatiolle, jossa päivittäisjohtaminen ei ole kunnossa.

 

kaikki kulminoituu lopulta mittareiden ja päivittäisjohtamisen yhteispeliin

Mittarit auttavat tunnistamaan ne prosessin osat, jotka eniten vaikuttavat kokonaisprosessin tuottavuuteen. Kun tunnistetaan haasteellinen prosessin osa, tulisi jalkautua juuri siihen kohtaan operaatiota ja tulisi keskustella työntekijöiden kanssa ratkaisun löytämisestä yhdessä. Kun meillä on mittarit kunnossa, voimme näyttää työntekijöille tilannekuvan luotettavasti ja avata haasteen. Työntekijöiden osallistaminen haasteen ratkaisemiseen luo sen, että he kokevat itsensä arvostetuiksi ja työnsä tärkeäksi. Samalla tässä on hyvä tilaisuus myös avata työntekijöille kokonaisprosessi ja kertoa, miten heidän tekemänsä työ vaikuttaa koko tilaustoimitusketjuun. Näin työntekijä ymmärtää paikkansa kokonaisketjussa ja ymmärtää hänen tekemänsä työn vaikutukset seuraavana tilaustoimitusketjussa olevaan henkilöön.

Työntekijän motivaatiota kasvatetaan, kun hän ymmärtää oman työnsä vaikutukset. Esimerkiksi hutiloidun työn lopputuloksessa on virheitä, jotka vaikuttavat negatiivisesti seuraavana tilaustoimitusketjussa olevan henkilön työhön. Tämä sinänsä yksinkertainen toimenpide toistetaan jokaisessa kokonaisprosessin vaiheessa, vaikuttavuusjärjestyksessä ja näin saadaan hiottua kokonaisprosessi paremmaksi ja paremmaksi, pala kerrallaan.

Tästä johtopäätös:

Varastoprosessin johtaminen on siis kohtuullisen yksinkertaista, mutta se vaatii tuekseen toimivat, mahdollisimman reaaliaikaiset mittarit, sekä lähiesimiehet, jotka ovat ihmislähtöisiä, kannustavia ja kykeneviä motivoimaan suorittavaa työtä tekeviä työntekijöitä.

 

 

New Call-to-action

 

Aiheet: LogistiikkasisälogistiikkaAjankohtaistaUlkoistaminenasiantuntijapalvelutoperatiivinen

Uusimmat kirjoitukset

Aihealueet

Toimialat

New call-to-action