<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=1316592211688349&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

”Varastossa aina vähän vituttaa”

Varastossavituttaavahanaina.png

Piti kuulemma kirjoittaa blogikirjoitus. Aiheeksi toivottiin varastojen kustannuksia. Perusinsinöörihän aina tekee mitä käsketään, joten rupesin pohtimaan aihetta ihan kunnolla. Mietin, miten varastossa työskentelevä esimies voi vaikuttaa kustannuksiin ilman mitään suurempia analyysejä ja omituisia kommervenkkejä. Ja samalla tuli mieleen kollegani heitto: ”Varastossa aina vähän vituttaa.”

Ja niinhän se on, ei varastotyö mitään kovinkaan hehkeää ole. Hyvin usein se on raskasta työtä välillä vaikeissakin olosuhteissa. Varastossa saattaa olla kylmä, pölyistä ja ahdasta.Työ on raskasta ruumiillista työtä, ja pahimmillaan työtehtävien suorittamisen ajaksi voi aivot laittaa narikkaan.

”Kysymys on ehkä eniten siitä, että miten esimies voi kääntää yksittäisen työntekijän ahdistuksen kollektiiviseksi ja yhteiseksi positiivissävytteiseksi vitutukseksi.”

 

Pitkäjänteinen henkilöstöstrategia rökittää yksittäiset ilmapiirikyselyt mennen tullen

Minua on aina ärsyttänyt firmojen tapa tehdä ilmapiirikyselyjä. Tehdään kysely, ja tulosten valmistuttua muodostetaan kaikenlaisia työryhmiä, tehdään toimenpidelistauksia ilmapiirikyselyn tulosten perusteella, tehdään toimenpiteet, raportoidaan ne jossain hienossa raportointijärjestelmässä, ja unohdetaan koko juttu – kunnes tehdään taas seuraava ilmapiirikysely ja toistetaan taas sama sirkus.

Sen sijaan yrityksellä pitäisi mielestäni olla selkeä henkilöstöstrategia ja -politiikka, jota toteutetaan pitkäjänteisesti. Ilmapiirikysely on vain yksi välitarkistus matkalla: että mennäänkö varmasti oikeaan suuntaan ja oikealla nopeudella.

 

Ylin johto vaikuttaa suoraan varaston ilmapiiriin

Varastossa fiilis ja henki on suoraan verrannollinen siihen, millainen fiilis ja henki säteilee yrityksen ylimmässä johdossa. Varaston henkilöstö viihtyy ja asiat rullaavat, jos johto on aidosti kiinnostunut yksilöstä ja sen osoittaa järkevällä tavalla. Jos johto ymmärtää varastotyön lainalaisuudet. Jos johto kuuntelee ja jakaa tuskaa. Jos johto jaksaa kertoa varastolle yhtiön strategiasta niin, että jokainen varastossa ymmärtää oman osuutensa strategian toteuttamisessa.

Mutta mitä jos ei? Silloin pitää varaston esimiehillä olla lampaan hermot ja hanhen höyhenpeite. Pitää jaksaa luoda varastoon se oma henkisen hyvinvoinnin kupla, johon johdon oikuttelu ei pysty vaikuttamaan.

Jos jokaisella varaston työntekijällä on olo, että hänet tunnetaan ja hänestä välitetään, ollaan yhteishengessä jo voiton puolella. Siihen kun vielä lisätään se, että tiedetään, mikä häntä motivoi ja mitä erityistarpeita hänellä on työn suorittamiseen, niin voidaan puhua jo erinomaisesta esimiestyöstä.

Erinomainen esimiestyö johtaa väistämättä tyytyväisiin työntekijöihin, joka johtaa väistämättä tehokkaaseen työskentelyyn ja se puolestaan kustannussäästöihin. Ei se vitutusta kokonaan poista, mutta kääntää sen sisukkaaksi voimavaraksi.

 
Pohditko, milloin logistiikan ulkoistaminen on järkevää? Lataa käytännönläheinen oppaamme. 

Logistiikan ulkoistamisen opas 

Aiheet: TyöhyvinvointiTuottavuusLogistiikka

Uusimmat kirjoitukset

Aihealueet

Toimialat

New Call-to-action