Valmistaudutaan digitalisaation aiheuttamaan työttömyyteen

Blogi-kuva-MVH-tammikuu2019-Barona

Työttömyys koskettaa nykyään laajasti eri väestöryhmiä. Digitalisaation ja tekoälyn tuomat muutokset tekevät kiihtyvällä tahdilla myös yhä useammasta asiantuntijasta työttömän. Tämän päivän työtön tarvitsee laaja-alaista tukea esimerkiksi uudelleenkouluttaumiseen ja työnhakutaitojensa päivittämiseen. Keinoja työttömien auttamiseksi tulisikin lisätä ja ymmärtää yksityisten palveluntarjoajien ja julkisen puolen yhteispelin merkitys. 

MIHIN HÄVIÄVÄT SUOMALAISTEN TYÖT

Tällä hetkellä työttömyysluvut vielä laskevat. Marraskuussa 2018 työttömiä oli 22 000 vähemmän kuin marraskuussa vuosi sitten ja työttömyysaste oli 0,9 prosenttiyksikköä viime marraskuun lukua pienempi. Vaikka moni tällä hetkellä löytääkin töitä, tiedämme, että kasvavan automaation, globalisaation ja digitalisaation myötä 330 000 työpaikkaa tulee häviämään ja työtehtävien luonne tulee muuttumaan. Lisäksi manaillaan jo laskusuhdanteen alkamista.

Erityisesti keskipalkkaiset tyypillisesti toimistossa tehtävät työtehtävät vähenevät ja työttömyys nousee näitä töitä hakevien kesken. Tämä muutos on jo käynnissä ja sitä konkretisoi esimerkiksi Uudenmaan työttömyystilasto, jossa lukumääräisesti toiseksi eniten työttömiä löytyy ammattinimikkeellä yleissihteeri. Toinen esimerkki uudesta työttömyydestä on merkittävän työnkuvan muutoksen kokenut mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntija, joita pelkästään Uudellamaalla työttömänä oli vuonna 2018 yli kaksituhatta henkilöä.   

Häviävien tehtävien tilalle tulee syntymään arviolta yli satatuhatta uutta osaamista edellyttävää digitalisaation luomaa työpaikkaa. Näiden hoitamiseen vaaditaan kuitenkin uudenlaista osaamista, eikä työtä vailla olevilla ole tätä osaamista valmiina.

"Yleinen mantra onkin, että miljoona suomalaista tulee kouluttaa lähivuosina uudelleen."

Aikaisemmat työllistämistavat eivät toimi uudessa työttömyydessä

Digitalisaatiosta johtuva uusi työttömien työnhakijoiden aalto tulee hurrikaanin tavoin pyyhkäisemään ylitsemme ja pakottamaan meitä miettimään, miten voisimme auttaa työttömiä aikaisempaa paremmin. Nyt työttömiksi tulevat uudet työntekijäryhmät ovat erilaisia kuin aiemmat. Työttömyys kolahtaa sellaiseen työntekijäryhmään, jokaon selvinnyt aikaisemmista mullistuksista asiantuntijaosaamisensa ansiosta. Duunarit ovat taantumia nähneet ennenkin, asiantuntijat eivät niinkään. Vuorossa ovatkin keskipalkkaiset, toimistoissa töitään tekevät hyvinkin koulutetut ammattilaiset, joiden vaativina pidettyjä työtehtäviä automatisoidaan koneälyn ja robotiikan avulla.

Nämä uuden aallon myötä työttömäksi joutuneet ja joutuvat työttömät eivät työllisty vanhoilla keinoilla. Aiemmin työttömäksi joutunut saattoi odottaa suhdanteiden paranemista ja olettaa työllistyvänsä uudelleen vanhan ammattiosaamisensa turvin, kunhan noususuhdanne taas alkaa. Nyt ollaan tilanteessa, jossa työttömyyden osuessa kohdalle tarkoittaa se automaattisesti uudelleenkoulutusta, koska entisen ammattiosaamisen työtehtäviä ei ole enää kuin harvoille tarjolla.

"Koska työttömyys on muuttunut, on meidän myös muutettava tapoja, joilla uutta työtä löydetään."

Riittämättömien resurssien takia työttömät jäävät oman onnensa nojaan 

Kasvupalvelupilottien aikana on harjoiteltu yhteistyötä julkisen ja yksityisen työnvälityksen kesken. Pilottien myötä on löydetty uusia keinoja tehostaa työnvälitystä, mutta hankkeiden aikana on käynyt myös erittäin selväksi, että julkiset työvoimapalvelut ovat olleet täysin alimitoitetut ja työvoimaviranomaiset ovat työskennelleet jaksamisensa äärirajoilla. Työttömyyttä hoitavilla asiakaspalveluasiantuntijoilla saattaa olla jopa 300 työnhakijaa, joten on selvää, että minkäänlaiseen työnhakijoiden yksilölliseen palveluun ei ole ollut mahdollisuuksia. Vaikka hallitus onkin myöntänyt rahaa uusien käsiparien palkkaamiseen, resurssit ovat sittenkin riittämättömät. Viranomaiset eivät pysty auttamaan työttömiä niin kuin haluaisivat ja työttömät työnhakijat ansaitsisivat.

Työtä etsivä on tähän saakka kaivannut yleisimmin apua hakemusten tekemiseen, oman osaamisensa kartoittamiseen ja piilotyöpaikkojen etsimiseen. Kun näidenkään palveluiden antamiseen eivät resurssit ole oikein riittäneet, niin miten ne riittäisivät vielä tätäkin laajempiin työttömien palveluihin?

"Digitalisaation seurauksena seuraava työttömien aalto tulee työnhakemisen perustaitojen lisäksi tarvitsemaan apua kokonaan uuden ammatin ja siihen johtavien koulutuspolkujen löytämiseen. Tällaista perustavanlaatuista uudelleensuuntautumista ei voi tehdä kokonaan digitaalisesti, vaan työtä hakeva tulee tarvitsemaan myös henkilökohtaisia kohtaamisia."

Mikäli konkreettista uuden uran etsimisapua ei ole heti työsuhteen päättymisen häämöttäessä tarjolla, on riskinä se, että työnhakijat jäävät ansiosidonnaisen loppuun saakka pyrkimään takaisin vanhoihin tehtäviinsä, joita on enää aniharvoille tarjolla. On ymmärrettävää, että yksilön on vaikea ilman ulkopuolista apua hyväksyä sitä, että oman ammattiosaamisen kysyntä on päättynyt lopullisesti. Mitä pidempään tämän asian hyväksymisessä menee, sitä pidemmäksi myös työttömyys venyy. Pitkittynyt työttömyys taasen vaikeuttaa entisestään uudelleentyöllistymistä ja seurauksena voi olla uuden pitkäaikaistyöttömien joukon muodostuminen. Tätä ei Suomen hyvinvointiyhteiskunta kestä enää toistamiseen.

Olisi tyhmää tehdä työvoimapalveluiden aliresursointivirhe toistamiseen

Kun työttömyys vuonna 2008 lähti nousemaan, kukaan ei arvannut, että se kymmenen vuotta pysyisi odotettua korkeammalla tasolla. Resursseja työttömyyden hoitoon ei osattu varata riittävästi. Tämä johti siihen, että meillä on työttömyyden piirissä ihmisiä, joita on todella vaikea työllistää uudestaan. Puhutaan työttömyyden ”kovasta ytimestä”, jonka sulattamiseen eivät tunnu mitkään käytettävissä olevat keinot riittävän.

Winston Churchill, joka Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerin roolin lisäksi on tunnettu myös loistavista puheistaan inhimillisten arvojen puolustajana, on todennut:

”Viisasta miestä ei tunneta siitä, että hän ei tee virheitä,
vaan siitä, että hän ei tee samaa virhettä uudestaan.”

Churchill oli viisas mies ja toivon että kaikki, jotka vaikuttavat työllisyyden hoidon ja resurssoinnin ratkaisuihin, voivat olla viisaita.

"Kun yhteiskuntamme taas kohtaa kasvavan työttömyyden ja sen lisäksi kansalaisten valtavan koulutustarpeen, työllistämispalveluiden aliresursointiin ei voi sortua. Riittämättömät resurssit johtavat samaan tilanteeseen kuin aikaisemmin: keskuudessamme tulee olemaan joukko ihmisiä, jotka eivät saa töitä, vaikka avoimia työpaikkoja olisikin tarjolla."

Ei tehdä samaa virhettä toistamiseen, vaan valmistaudutaan seuraavan aaltoon riittävin resurssein.  Työllistämispiloteissa on osoitettu, että yksityiset palveluntarjoajat pystyvät yhteistyössä julkisen työnvälityksen kanssa räätälöimään palvelut työttömän tarpeiden mukaan. Jatkossa tämä on entistäkin tärkeämpää, kun yksilöllisen tuen merkitys tulee korostumaan. Työllistymistä uusiin ammatteihin vauhdittavat myös yksityisten palveluntarjoajien hyvät työelämäkontaktit. Otetaan yksityiset palveluntarjoajat mukaan työllistymistalkoisiin tekemään työtä työttömyyden nujertamiseksi julkisten palveluiden rinnalla. Se on viisasta.

Moderni hakijamarkkinointi haastaa perinteisen rekrytoinnin keinot ja varmistaa osaajahankinnan myös globaaleilla työmarkkinoilla. ilmoittaudu mukaan ajankohtaiseen webinaariimme:

New call-to-action

Aiheet: Tulevaisuuden työTyöelämäTyöntekijä