Ulkomaalaiset opiskelijat avuksi työvoimapulaan

Bloginosto-Elina

Törmäsin jokin aika sitten Opetushallituksen tekemään koosteeseen* ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymisestä, joka pisti miettimään, miksi emme työllistäisi enemmän juuri tätä kohderyhmää, joka on jo Suomessa ja jonka osaamiselle meille voisi olla todellista tarvetta?

Suomalaisista korkeakouluista valmistuu vuosittain noin 3600 ulkomaalaista opiskelijaa. Eniten valmistujia on tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen parista, toiseksi suurin ryhmä on tekniikan alan opiskelijat. Samaan aikaan me valittelemme työvoimapulaa esimerkiksi IT-alalla, mutta tarve ja tarjonta eivät jostain syystä näytä kohtaavan.

KANNATTAVAA KOULUTTAMISTA

On merkillistä, että täällä opiskelevista ulkomaalaisista peräti 81 % ilmoittaa mahdollisuuden työllistyä maahan opintojen jälkeen tärkeäksi tekijäksi opiskelumaan valinnassa, ja silti koosteen mukaan vain vajaa puolet näistä työllistyy opintojensa jälkeen Suomeen.

"Ulkomaalaisten opiskelijoiden kouluttaminen on tutkimuksen mukaan maallemme taloudellisesti kannattavaa, mutta vain jos he jäävät maahan ja työllistyvät."

Me siis tarjoamme ulkomaalaisille opiskelijoille korkeatasoisen koulutuksen, mutta emme hyödynnä heidän osaamistaan, vaikka tämä olisi juuri se ryhmä, jonka työllistäminen olisi helpointa. He ovat jo tulleet Suomeen, jossain määrin integroituneet yhteiskuntaan ja ainakin tutustuneet suomalaiseen kulttuuriin ja tapoihin toimia.

IKUISUUSKYSYMYS SUOMEN KIELEN TAIDOSTA

Parhaassa tapauksessa täällä opiskelevilla ulkomaisilla opiskelijoilla on myös auttava suomen kielen taito, jonka avulla olisi helpompi ponnistaa eteenpäin. Mahdolliseen kielitaidon puutteeseen voisimme jatkossa tarttua jo ennakolta, lisäämällä esimerkiksi ulkomaalaisten opiskelijoiden opintojen yhteyteen pakollista suomen kielen opiskelua.

Toisaalta pitäisi myös selvittää, missä määrin ja minkä tasoista suomen kielen taitoa aidosti tarvitaan ja on syytä edellyttää erilaisissa työtehtävissä.

"Tähän tarvittaisiin avarakatseisuutta ja asennemuutosta myös organisaatioiden puolelta, jotta suomen kielen taidon puute tai rajallisuus ei muodostuisi työllistymisen esteeksi."

HYÖDYNTÄMÄTÖN POTENTIAALI

Ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistämisen ei pitäisi myöskään olla vain lisäkäsien hakemista ja työllistämistä "ei koulutusta" -vastaaviin tehtäviin, vaan aitoa halua ottaa heidät osaksi työmarkkinoitamme ja ympäröivää yhteiskuntaa. Yhdessä julkisten toimijoiden kanssa tulisikin miettiä keinoja, joilla helpotettaisiin ulkomaalaisten opiskelijoiden työ- ja harjoittelupaikkojen saantia. Hyvänä esimerkkinä toimii Talent Boostin Talent Explorer -rahoitusohjelma, joka kattaa noin 50 % palkkakuluista aina 20 000 euroon asti.

"Jos joku on jo tullut tänne asti huolimatta marraskuun pimeydestä ja vieläpä haluaa jäädä töitä tekemään, pitäisi meidän pystyä hänelle tarjoamaan tämä mahdollisuus. Tässä osaajapulatilanteessa jätämme muuten valtavan potentiaalin hyödyntämättä osana
globaaleja työmarkkinoita."

 

Baronan Elina Koskela vastaa kansainvälisestä rekrytoinnista Baronalla ja hänellä on pitkä kokemus
kansainvälisten osaajien rekrytoinnista niin EU-alueelta kuin kolmansista maista.

*Blogissa viitataan Opetushallituksessa kansainvälistymispalveluissa työskentelevän Irma Garamin tekemään koosteeseen "Mitä tiedämme ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymisestä?" jossa lähteinä on käytetty mm. Vipunen-tilastopalvelua ja International Student Barometer -selvitystä.

Nordic talent shortage event - get your seat!

 

Aiheet: KansainvälisyysTyöelämäOsaajapula