Työkyvyttömyys on yksilön ja koko yhteiskunnan asia

TYÖKYVYTTÖMYYS ON YKSILÖN JA KOKO YHTEISKUNNAN ASIA

Työkyvyn ja talouden forum muistutti, että työkykyhaasteet ovat tuttuja kaikenikäisille – myös nuoret on tärkeä muistaa.

Työkyvyn ja talouden forum pidettiin tiistaina 16.5. Finlandia-talossa. ”Tunnelma oli lämmin ja keskittynyt, lähes harras”, kommentoi eräs kävijä. Ei ihme, sillä aamupäivä oli pyhitetty paremmalle työelämälle ja paikalla oli noin 300 HR-ammattilaista ja ylimmän liikejohdon edustajaa.

Jari Pitkälä

Forumissa kuultiin puheenvuoroja työkyvystä ja työkyvyttömyyden vaikutuksista Suomen talouteen, mutta keskityttiin myös nuorten ammattilaisten sekä tietotyöläisten tilanteeseen muuttuvassa työelämässä.

Tapahtuman isäntä Jaakko Alamäki toivotti kaikki tervetulleiksi todeten: ”On tärkeää, että jokainen pystyy pitämään osaamisensa työmarkkinatarvetta vastaavana. Entä se joukko, joka ei kykenekään?”

 

Työkyky tärkeää myös nuorille

Tapahtuman ensimmäinen puhuja, kokenut HR-ammattilainen Sanna-Mari Myllynen on koko S-ryhmän ensimmäinen työhyvinvointijohtaja ja hän puhuikin S-ryhmän Nuori mieli työssä-ohjelmasta. S-ryhmän henkilöstöstä 25% on alle 25-vuotiaita, eli noin 10 000 työntekijää.

”Olemme merkittävässä yhteiskunnallisessa tehtävässä, koska kasvatamme suomalaisia nuoria työelämään”, totesi Myllynen heti alkuun. ”Ensimmäiset työkokemukset jäävät ihmisille mieleen koko loppuelämäksi.”

Samaan aikaan nuorisobarometrin mukaan nuorten usko omaan tulevaisuuteen on vahvistumassa, mutta luottamus maailman tulevaisuuteen ja Suomen tulevaisuuteen asuinmaana on selvästi heikentynyt.

”Meillä on havahduttu asiaan, että meillä on työelämässä ryhmä, jonka kanssa tehdään aika vähän työkykyyn ja työurien pidentämiseen liittyviä asioita", totaa Myllynen. Nuori mieli työssä -ohjelma on tullut paikkaamaan tätä vajetta.

Myllynen otti puheenvuorossaan esiin useita tämän päivän työelämän ilmiöitä Suomessa:

  • Epätyypilliset työsuhteet
  • Monipaikkainen ja virtuaalinen työ
  • Työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen
  • Verkostomainen työ
  • Monikulttuuriset työyhteisöt.
  • Uudet johtamisen haasteet: sukupolvet, verkostojen johtaminen
  • Heikkenevä työkunto: monet työntekijät ovat työhön tullessaan heikommassa fyysisessä kunnossa kuin ennen
  • Työn kognitiivinen kuormitus lisääntynyt huomattavasti: nopeus, jatkuva uuden oppiminen, uudet työtavat.
  • Työsuhteiden epäjatkuvuus turvattomuutta lisäävänä tekijänä
  • Nuorten mielenterveyden oireilu
  • Huoltosuhde heikentyminen Suomessa ja Euroopassa.

S-ryhmän Nuori mieli työssä -ohjelma haluaa muun muassa kehittää nuorten työelämätaitoja, itsensä johtamista ja omasta työkyvystä huolehtimista sekä lisätä tietoisuutta työelämästä. 

Loppukaneetiksi Myllynen muistutti yleisöä, jo kokeneempia työelämän ammattilaisia ja johtajia:

”Nuoret kasvavat siitä peilistä, jonka annamme heille. ”

 

Hektinen, sosiaalinen ja muuttuva työ

Seuraavaksi lavalle astui Hanna Reijonen, joka työskentelee Tiedolla henkilöstöjohtajana ja joka tuli puhumaan asiantuntijoiden muuttuvasta työelämästä.

”15% asiantuntijoista tekee töitä missä tahansa ja milloin tahansa” , Reijonen totesi puheenvuorossaan vertaillessaan työn tekemisen tapoja. ”Ja vain 15 prosentilla on pääsääntöisesti vain yksi työpiste. 65% tekee töitä pääsääntöisesti työpaikalla, mutta useassa eri pisteessä siellä.” 

Työ on siis helposti liikkuvaa, hektistä ja monikanavaista. Työ on myös sosiaalista. Reijonen oli pyytänyt kahta kollegaansa Tiedolla seuraamaan työn tekoaan neljä päivää. Seurannan aikana asiakasvastaava oli tehnyt töitä 75 henkilön kanssa, markkinointiasiantuntija 90 henkilön, ja molemmilla oli monta eri työskentelypaikkaa ja viestintäkanavaa.

Työidentiteetti uusiksi ja oppiminen osaksi arkea

 Reijosen painavin viesti oli, että työelämä todellakin on muuttuvaa.

”Valmistaudu rakentamaan työidentiteettisi jatkuvasti uudelleen”, Reijonen kiteytti. ”Esimiesten on tärkeää tukea työntekijöitään luopumaan vanhasta ja auttaa rakentamaan työidentiteettiään uudelleen.”

Verkostotekemisen lisääntyessä on tärkeää ymmärtää muita ja kommunikoida. Myöskään esimiestyötä ei saa unohtaa, joskin sille on omat haasteensa: Reijosen tuttu projektipäällikkö oli laskenut, että jos hän olisi halunnut puhua projektin kaikkien tiimiläisten esimiesten kanssa, olisi hänellä ollut jopa 15 esimiestä jututettavana. Siksi myös kollegoiden vastuu työkyvystä kasvaa.

Reijonen myös totesi, että enevissä määrin ihmisille korostuu työn sisältö, ei työsuhteen muoto. Jopa 70% ihmisistä on sitä mieltä, että työsuhteen muotoa tärkeämpää on työn sisältö.

 

Opiskelijoilla nähtävillä mielenterveyden oireilua

 Forumissa oli vieraana myös YTHS:n Pauli Tossavainen, Mielenterveystyön johtava ylilääkäri. YTHS on tutkinut korkeakouluopiskelijoiden vointia vuodesta 1965, ja sen palveluita käyttää noin 125 000 yliopisto-opiskelijaa.

Tossavainen näytti puheenvuorossaan konkreettisia tutkimustuloksia nuorten mielenterveyden oireilusta, ja totesi, että mielenterveysoireilu on lisääntynyt vuosien 2000-2016 aikana. 

Selkeästi uupuneiden opiskelijoiden määrä on noin 12% tienoilla. Opiskelu-uupumuksen taustalla on moninaisia asioita: ympäristö, miten yhteisö toimii, opiskelijan omat taidot sekä taustalla oleva alttius.

 Jopa 30% yliopisto-opiskelijoista oireilee psyykkisesti. Tossavainen nosti esiin kiinnostavan huomion: 2000-luvulla ovat nuoret voineet paremmin, mutta .tällä hetkellä opiskelijat voivat karkeasti ottaen yhtä huonosti kuin 1960-luvulla.

Tossavainen arvioi, että työn tekeminen opintojen ohella tulee lisääntymään, sillä tukikuukaudet eivät riitä: tutkimusten mukaan valmistumistahti on hitaampaa kuin tukikuukausien määrä esittää.

Pauli Tossavainen totesikin, että opiskelijat toivovat enemmän tukea ajanhallintaan ja opiskelutaitoihin.

 

Työkyvyttömyys on yhteinen asia

Viimeisenä puhujana ennen paneelia kuultiin valtiovarainministeriössä työskentelevää finanssineuvos Tuulia Hakolaa, joka valotti puheenvuorossaan työkyvyn vaikutuksia Suomen talouteen.

Hän totesi heti alkuun, että työkyvyttömyys on ennen kaikki yksilöön liittyvä tapahtuma, mutta vaikuttaa merkittävästi Suomen talouteen sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä: sillä on vaikutuksia talouden tasapainoon ja kasvuun. Työkyvyttömyyseläkemenot ovat vuosittain noin 28,5 miljardia euroa.

Hakola totesi, että jos kaikki työkyvyttömät suomalaiset pystyisivät käymään töissä, hallituksen työllisyystavoite ylitettäisiin reilusti. Lisäksi tärkeä huomio on, että työkyvyttömyyden raja ei aina ole selkeä, lääkäreilläkin voi olla erilaisia perusteita ja näkemyksiä yhden yksilön työkyvyttömyydestä.

Työnantajien olisi tärkeää ymmärtää erilaisia kannustimia, jotka tähtäävät jäljellä olevan työkyvyn hyödyntämiseen. Maksuluokkamalli nimittäin kohdistaa työkyvyttömyyseläkekustannuksia enemmän niille työnantajille, joilla on paljon työkyvyttömyyseläketapauksia.

Tilaisuuden kruunasi paneeli työkyvystä ja taloudesta, kerromme siitä seuraavassa blogipostauksessa!

Sitä ennen voit tutustua asiantuntijoidemme mainioihin kirjoituksiin työkyyvystä:

Katso videotallenne koko tilaisuudesta alta! 

tallenne_tyokyvyn_ja_talouden_forum_puheet

 

Aiheet: TyöhyvinvointiHR

Uusimmat kirjoitukset

Aihealueet

Toimialat

New Call-to-action