Taloushallinto automatisoituu – vievätkö robotit meidän työt?

Taloushallinto automatisoituu - viekö robotit meidän työt_blogikuva

Digitalisaatio on muuttanut jo monella alalla tapoja toimia ja tehdä asioita fiksummin ja nopeammin. Nyt se on saavuttamassa myös taloushallinnon, joka automatisoituu nopealla tahdilla. Ostolaskuja ei tarvitse enää naputtaa manuaalisesti järjestelmään eikä laskuja viedä käsin kirjanpitoon. Mutta mitä robotiikka, automatisaatio ja digitalisaatio tarkoittavat taloushallinnon työtehtäville – vievätkö robotit meidän työt?

Eivät onneksi. Se on kuitenkin selvää, että taloushallinnon roolit ja osaajavaatimukset tulevat muuttumaan. Tekoälyn myötä taloushallinnon rutiinitöitä voidaan automatisoida, jolloin asiantuntijoiden aikaa vapautuu mielekkäämmille työtehtäville, jotka tukevat entisestään liiketoimintaa.

TYÖN LUONNE JA SISÄLTÖ MUUTTUVAT

Jos taloushallinnon rutiinityö automatisoituu, mitä jää jäljelle? Tai parempi olisi kysyä, mitä tulee tilalle. Rutiinitöiden automatisointi tuo väistämättä tilalle entistä mielekkäämpiä työtehtäviä taloushallinnon ammattilaisille.

Perinteisesti ajateltuna taloushallinnon rooli on nähty liiketoimintaa tukevana roolina. Mutta olisiko nyt jo aika nostaa taloushallinto keskeiseksi osaksi liiketoiminnan kehitystä. Automaation myötä ammattilaisten aikaa vapautuu niihin tehtäviin, joita liiketoiminnan keskiössä tarvitaan: analysointiin ja ennusteisiin.

Taloushallinnolla on kaikki edellytykset tuottaa hyödyllistä dataa liiketoiminnan käyttöön, mutta tämän prosessin tehostamiseksi tarvitaan automatisointia.

Siinä missä automatisaatio vapauttaa asiantuntijoiden työaikaa liiketoimintaa kehittäviin tehtäviin, lisää se myös alkuun jonkin verran valvovaa ja kehittävää työtä, sillä myös robotti on erehtyväinen. Virheet, joita automaatio tekee on usein epäloogisia, joten ne on ihmisen helppo huomata ja korjata. Valvonnan ja kehityksen myötä robotista tulee yhä tehokkaampi ja luotettavampi.

REKRYTOI NÄKYMYSTÄ, ÄLÄ RUTIINEJA

Rekrytoinnin trendi on muuttumassa. Aikaisemmin työnantajat arvostivat niin sanottuja kovia arvoja eli substanssiosaamista, mutta nyt myös taloushallinnon asiantuntijoilta haetaan entistä enemmän pehmeitä arvoja. Viestintä ja kommunikaatiotaidot korostuvat, kun taloushallinto on entistä lähempänä muuta liiketoimintaa. Myös luovuutta arvostetaan taloushallinnon ammattilaisissa.

Mutta taloushallintohan on pelkkiä lukuja, lukuja, lukuja. Vaikka luvut ja numerot on hyvä olla järjestyksessä, täytyy taloushallinnon asiantuntijan pystyä tekemään muutakin kuin tuottamaan lukuja. Asiantuntijoilta vaaditaan entistä enemmän liiketoiminnan ja teknologian ymmärrystä sekä taitoa tuottaa analyyseja ja ennusteita liiketoiminnan käyttöön.

Maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan aikaisemmin, joten yrityksen täytyy rekrytoida joukkoonsa tekijöitä, jotka ovat valmiita oppimaan ja ottamaan uutta teknologiaa käyttöön. Aina se ei vaadi uuden osaamisen rekrytoimista, vaan myös olemassa olevien tekijöiden koulutusta. Tärkeintä on, että myös taloushallinnossa halutaan olla mukana kehityksessä.

Rekrytoijien suurimmat huolet liittyvät tällä hetkellä tekijöiden saatavuuteen. Palkanlaskija ja kirjanpitäjä ovat katoava luonnonvara, vaikka samaan aikaan näillä nimikkeillä olevat työllistyvät hyvin osaajapulan ollessa kova. Erityisasiantuntijoiden rooleihin haetaan tekijöitä kivien alta ja suurin osa ammattilaisista rekrytoidaan suorahaulla kilpailijoilta.

--

Blogi on kirjoitettu Mitä jos? -keskustelusarjan viidennen jakson Mitä jos robotit vievät meidän työt? pohjalta. Asiantuntijoina Greenstepin Jonathan Teir, Snowfox.AI:n Ville-Veikko Laukkanen sekä Baronan Kaisa Leskijärvi.  

Mitä jos? on viisiosainen keskustelusarja, jonka jokaisessa jaksossa käsittelemme meitä kaikkia koskettavia työelämäaiheita teknologian, työssä jaksaminen, monimuotoisuuden, robotiikan ja osaamisen muutoksen näkökulmien kautta.

 

TUTUSTU MITÄ JOS? SARJAN JAKSOIHIN 🔽

MITA_JOS_header-1

 

 

Aiheet: TaloushallintoTyöelämäAutomatisaatio