<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=1316592211688349&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Selkein kiteytys työelämän murroksesta

Selkein kiteytys työelämän murroksesta

Lauantaina kokooonnuttiin Korjaamon Stage Talk -paneeliin keskustelemaan työn ja koulutuksen tulevaisuudesta. Panelisteina toimivat Marjaana Toiminen, Osmo Soininvaara, Patrik Scheinin ja Saku Tuominen.

En ennen tapahtumaa uskonut saavani kovin radikaalia ajateltavaa tulevaisuuden työelämästä. Kokenut Osmo Soininvaara kuitenkin näpäytti minua heti kiteyttämällä kahteen lauseeseen sen, mitä työelämän murros oikeastaan tarkoittaa: Ennen olimme tottuneet siihen, että työelämän murros, tarkemmin sanottuna robotisaatio, koski vain "SAK:laisia", mutta nykyään tekoälyn myötä se alkaisi koskea myös tietotyöläisiä eli "akavalaisia."

 

"Metsurit ovat vähentyneet 1950-luvulta asti 300 000:sta 4000:een. Silti metsää kaatuu tänä päivänä enemmän."

Meistä kukaan (ei edes Esko Valtaoja) tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Sitä paitsi ajattelu tulevaisuuden työstä taas rönsyilee helposti kohti liian isoja ja vaikeita kysymyksiä. On sanomattakin selvää, että työelämän murros ei ole vain työntekijöiden ja yritysten asia, vaan keskusteluun pitää ottaa mukaan myös yhteiskunta. Tämän vuoksi minua kiehtoo, mitä voimme asialle nyt tehdä. Tilannetta valottaa laajemmin Sitran Työ 2040 -skenaariot. 

 

Meidän on keksittävä uutta työtä ja uusia titteleitä

Vastikään Välähdyksiä tulevaisuudesta -raportin laatinut Marjaana Toiminen aloitti osuutensa penäämällä, että jo tässä ajassa meidän ihmisten pitää keksiä itsellemme uutta työtä ja uusia ammatteja. Yksilön on oltava valmis sopeutumaan muutokseen ja muutoksen voi aloittaa keksimällä itselleen uuden ammatin. Marjaanalta itseltään oli paljon kyselty, miten hän on voinut toimia johdon konsulttina, vaikka hän omasi vain toimittajataustan.

Marjaana myös viittasi puheessaan Baronan Tuomas Mikkosen kommentteihin Välähdyksiä tulevaisuudesta -raportissa; työtä katoaa, mutta samalla meillä ei ole kylliksi rakennustyömiehiä eikä kokkeja. Jännä tilanne käynnissä. 

 

Rajuja, mutta helpottavia väitteitä tulevaisuudesta

Osmo, Patrik ja Saku olivat yhtä mieltä siitä, että ihmisyys, yhteisöllisyys ja tekojen merkitys tulevat nostamaan päätään. Osmo vielä jopa ennusti ihmisten tarvitsevan vähemmän taitoja tulevaisuuden työelämässä kuin menneessä ajassa. Tämä tarkoittaa sitä, että uuden luomiseen totta kai tarvitaan erikoisosaamista, mutta "tavan tallaajat" pystyvät tekemään työtänsä heppoisemmalla osaamisella.

Osmon pointti vähemmästä osaamisesta kiehtoo minua valtavasti, sillä olin pääni sisällä pyöritellyt vastaavaa. Jos tekoäly ottaa "vallan" työstämme, ihmisethän silloin palaavat ihmisyyden perusasioiden pariin.

Tämän yhteydessä tuli mieleeni taannoin keskustelu diginatiivien osaamisesta, missä pohdittiin osaavatko diginatiivit käyttää teknologiaa. Lopputulemana oli ainakin se, että kaikki uusi teknologia on niin helppokäyttöistä, että niiden käyttäminen ei vaadi suurtakaan osaamista.

 

Miten koulu valmistaa tulevaisuuden työelämään?

Yksi neljästä panelistista, koulumaailmaa tarkastellut Saku Tuominen puhui paneelissa koulun näkövinkkelistä. Saku kertoi, että suomalaisilla opettajilla on työssään paljon vapauksia tehdä asioita omien ja hyvien näkemyksiensä mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että opettajilla Suomessa on paljon yksilövaltaa, vaikkakin opettaminen pohjautuu opetussuunnitelmaan. Näin ollen opettajat pystyvät vaikuttamaan oppilaiden tulevaisuuteen muokkaamalla ehkä vanhoiksi jääviä käytäntöjä. Saku haluaisi kouluilta kysyttävän, mikä ylipäätänsä on koulun tarkoitus.

"Sakun mielestä koulun tarkoitus on auttaa nuorta kukoistamaan elämässä, riippumatta siitä, mitä hänen elämässä tapahtuu. Eli löytää ne asiat mitkä motivoivat nuorta ja kannustaa niissä."


Sakun mukaan muita tulevaisuuden työelämän ja koulun peruskysymyksiä kuuluisi olla, miten meille syntyy elinikäinen halu oppia. Ihmettelytaito on tulevaisuuden suurin taito, mutta miten koulu voisi lisätä tätä ja jopa välttää oppilaiden välisiä ranking-listauksia. Yksi keino on lisätä oppilaiden omaa vastuuta, ilman että tuki ja turvaverkot katoavat, kuten opettaja Markus Humaloja asian näkee.

Aivan ydinkysymyksenä on siis se, miten koulu voisi lisätä ihmisyyden perustaitoja, joita tutkitusti tulevaisuuden työelämä tulee enemmän ja enemmän vaatimaan. 

"Koulun tärkein tehtävä on opettaa, että jokainen joka sieltä valmistuu, joutuu elämässä opettelemaan uusia juttuja. Ei joudu, vaan saa."

Keskustelua tästä voidaan jatkaa SuperDayssa. Paikalla on muun muassa Esko Kilpi, joka on tulevaisuuden työelämän johtava asiantuntija. 

Voit ilmoittautua suoraan minulle: [email protected]

New Call-to-action

Aiheet: Tulevaisuuden työ

Uusimmat kirjoitukset

Aihealueet

Toimialat

Lataa-johdon-opas-digitaaliseen-transformaatioon-barona-it