<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=1316592211688349&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Parhaat yksilöt eivät muodosta parasta tiimiä

Parhaat yksilöt eivät muodosta parasta tiimiä

Tiimityöskentelyssä, niin työelämässä kuin urheilussa, myyntitykit ja joukkueen tähdet nousevat ja nostetaan esiin. Heidän tulokset puhuvat puolestaan ja ne näkyvät ensin tiimin sisällä ja sen jälkeen muuallakin. Tällä samalla innokkuudella meidän pitäisi huomioida myös muutkin tiimiläiset. Kun pystymme tunnistamaan jokaisen vahvuudet, uskallamme antaa kaikkien loistaa siinä työssä, missä he ovat erityisen hyviä. Esimiehen tehtävä on vain huolehtia isossa kuvassa, että jokaisen työ auttaa tiimiä menestymään.

 

On tärkeää, että valmennettava pystyisi itse nostamaan esiin kehityskohteensa, sillä silloin sitoudutaan paremmin ja otetaan itse vastuu kehittymisestä.

 

Jotta voisimme nostaa kaikki yksilöt ja persoonat esiin, meidän kannattaa alkaa kiinnittämään katsetta onnistumisten huomioimiseen. Monesti jo kiittäminen hyvästä panostuksesta riittäisi alkuun. On nimittäin niin, että ilman oman työn huomioimista kenen tahansa innostus lopahtaa, ja ponnistelut tiimin eteen sammuvat. Onnistumisten, palautteen ja huomion kautta pystymme vahvistamaan jokaisen osaamista niin, että emme keskity pelkästään heikkouksien kehittämiseen.

Parhaat yksilöt eivät muodosta parasta tiimiä

Urheilun puolelta tiedämme, että joukkue voittaa aina yksilöt. Oman kokemukseni mukaan parhaimmat yksilöt eivät siis välttämättä muodosta parasta tiimiä. Työelämässä olen päässyt rekrytoimaan ja rakentamaan itselleni tiimejä. Tiimeihin haluan sellaisia persoonia, jotka tukevat koko tiimiä ja ovat valmiita laittamaan yhteisen edun oman edun edelle. 

Työelämässä yhteinen etu voi tarkoittaa toisten auttamista, vaikka omat kädet olisivatkin täynnä. Tai tunnistetaan tilanne: jos itse olen hyvä myyjä, niin jos jaan omat kokemukset muille, niin voin ehkä auttaa koko tiimiä kehittymään versus pidän tiedon itselläni ja loistan yksin. Esimies voi luoda käytännöt näiden ympärille ja kannustaa tiimiläisiä jakamaan asioita. Kun puhutaan yhteisesti isoista tavoitteista ja hyödyistä, jokainen näkee yhteisen edun merkityksen.

 New Call-to-action


Tavoitteiden merkitys ja ison kuvan maalaaminen

Urheilussa tavoitteiden asettaminen on sikäli helpompaa, että siellä asetetaan selkeät tavoitteet ja ne pysyvät koko kauden mukana. Tavoite on yleensä esimerkiksi mestaruus. Iso tavoite pilkotaan välitavoitteisiin sekä pienempiin, esimerkiksi pelillisiin tavoitteisiin. Jokaisissa harjoituksissa käydään samat tavoitteet läpi ja muistutetaan yhteisestä maalista.

“Olen ottanut urheilumaailmasta paljon vaikutteita esimiestyöhön, mm. olemalla helposti lähestyttävä, antamalla palautetta, kiittämällä hyvästä työstä ja muistaa kertoa, kuinka tärkeä jokaisen panos on."

Työelämään siirtyneet urheilijat monesti tuskailevat, että työelämässä he eivät ole saaneet yhtä selkeitä tavoitteita itselleen kuin urheilumaailmassa. Heiltä puuttuu päivä-, viikko-, kuukausi- ja vuosi-tavoitteet. Samalla kuitenkin odotukset ovat työelämässäkin "tapissa". 

Tavoitteelliset ja kunnianhimoiset yksilöt hakeutuvat lopulta paikkoihin ja yrityksiin, jotka ovat tulos - ja tavoiteorientuneita. Valmentava esimiestyö on näissä paikoissa helpompaa, sillä selkeiden tavoitteiden kautta jokainen yksilökin tietää tekeekö hän oikeita asioita yhteisten tavoitteiden eteen.

Lataa tallenne ja pääset kuulemaan tunnetun lentopallovalmentajan Lauri Hakalan pointit johtamiseen ja tiimien rakentamiseen.New Call-to-action 

Aiheet: TyöhyvinvointiAsiakaspalveluTuottavuus

Uusimmat kirjoitukset

Aihealueet

Toimialat

New Call-to-action