Onko etäilystä sittenkin hyötyä?

onko_etäilystä_hyötyä

Kevään ajan totuttelimme uusiin työskentelykäytäntöihin ja vallitsevaan etätyöhön. Haasteita on riittänyt aina teknisistä työkaluista sosiaalisen eristäytymisen kokemuksiin. Vaikka etätyön haasteita ei ole syytä vähätellä, on toisaalta mielenkiintoista pohtia, miten etätyöpakko on tukenut työhyvinvointiamme. 

Kun syksy saapui, toimistojen ovet eivät alkaneet käydä niin vinhasti kuin kevään etätyöahdistuspuheista olisi voinut päätellä. Toimistot ovat edelleen tyhjillään, vaikka turvavälien, hyvän hygienian ja maskikäytäntöjen puitteissa töitä voisi hyvin tehdä työpaikalta käsin. Onko etätyö tuonut sittenkin enemmän hyötyä kuin haittaa?

Etätyöpakko paransi suomalaisten työhyvinvointia 

Etätyön vaakakupissa painaa paljon hyötyjä, jotka ovat jääneet etätyön haittakeskustelun jalkoihin. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan kevään aikana suomalaisten työhyvinvointi parani. Lisääntyneen etätyön nähdään vaikuttaneen myönteisesti työhön sekä tuoneen siihen positiivista virettä. Näin siitä huolimatta, että samaan aikaan koronapandemia ja yt-neuvottelut ovat lisänneet turvattomuutta ja taloudellisia huolia. 

Asiantuntijatyössä etätyö on saattanut avata aivan uutta vapautta työntekoon. Ennen koronapandemian puhkeamista LinkedIn-verkostossani käytiin kiivasta keskustelua siitä, miten työnantaja rajoittaa etätyön tekemisen mahdollisuutta ja vaatii perusteluja ja selvityksiä etätyön syistä sekä aikaansaannoksista. Tällaisissa organisaatioissa äkillinen sysäys etätyöhön on nostanut etätyön parhaat puolet ja hyödyt esiin mikromanageerauksen jäädessä taka-alalle. Yksi hyvinvoinnin ja työmotivaation peruspilareista onkin itseohjautuvuuden ja siihen kuuluvan vaikuttamisen mahdollisuus omassa työssä, jota valloilla oleva etätyökulttuuri on vahvasti tukenut. Ei siis ehkä kannatakaan jäädä vain murehtimaan etätyöpakon haittoja, vaan tarkastella myös sen mukanaan tuomia mahdollisuuksia.

Enemmän aikaa itselle, läheisille ja järkevälle työnteolle

Etätyö on tuonut myös hyvin konkreettisen muutoksen arkeen työmatkojen osalta. Varsinkin kasvukeskuksissa etätyöläinen on saanut viikossa helposti kymmenen tuntia enemmän vapaa-aikaa perheelle, ystäville, liikunnalle ja muille harrastuksille. Moni on aloittanut esimerkiksi laajemman kodin kunnostusprojektin, johon ei ole aikaisemmin riittänyt aikaa työn ja työmatkojen vuoksi. Yöuneen sijoitettuja tunteja unohtamatta. 

Etätyö on tuonut mukanaan myös vapautumista muodollisuuden kahleista. Nyt lähinnä erottuu joukosta, jos on panostanut huoliteltuun meikkiin Teams-kokouksessa, ja tärkeässä etäpalaverissa päällä voi olla puvun sijaan vaikka pyjamahousut. Rentous ja mukavuus luovat meille hyvää oloa kiristävien nappien sijaan. Kotitoimistolla lempimusiikki voi myös pauhata täysillä luoden hyvää fiilistä työn tekoon, eikä kukaan valita häiriöstä tai nipota tarpeesta hiljaiselle työlle. Avotoimistoihin verrattuna etänä työskentely myös tukee keskittymistä vaativan työn tekemistä, sillä keskeytyksiä on helpompi hallita. Muukin työlle tuttu säheltäminen on jäänyt etätyössä vähemmälle, vaikka toisaalta etätyön onnistuminen on vaatinut myös uusien työelämätaitojen opettelua.

Kaikki meistä tietävät, miten täyteen ahdetussa palaverihuoneessa vireystaso laskee, keskittyminen herpaantuu ja muisti palaverin sisällöistä pätkii myöhemmin. Etätyöaikana jopa tarkkaa keskittymistä vaativien puhelinpalaverien aikana on mahdollista kävellä ja liikkua tai piipahtaa ulkona. Jo vartin kävely ulkona lounastauolla vähentää iltapäivällä koettua stressiä ja väsymystä sekä parantaa keskittymiskykyä. Myös arkiaskareita voi hoitaa työn lomassa, ja pyykin viikkaaminen tai muu käsillä tekeminen voi jopa parantaa keskittymiskykyä meneillään olevaan keskusteluun ja parantaa muistijälkeä perinteiseen kokoushuoneessa istuskeluun verrattuna (Huotilainen, Aivot työssä).

Vaali hyvänolon tunnetta ja ihmissuhteita

Monet mainitsemistani asioista ovat melko pieniä ja yksinkertaisia, mutta niiden vaikutus hyvinvointiimme on ollut suuri. Uskon, että etätyön hyvinvointivaikutuksien taustalla vaikuttaa myös kokonaisvaltaisemmin hyvän olon ja turvallisuuden tunne, jota nämä pienet rentoutta ja vapautta luovat asiat korostavat luoden työnteolle positiivisemman vireen. Jotta aivomme toimisivat ja pystyisivät työskentelemään tehokkaasti, tarvitaan rauhallisuutta, turvallisuutta ja sallivuutta (Huotilainen, Aivot työssä). Missä muualla tämä fyysinen ja psyykkinen tila olisi helpompi saavuttaa, kuin omassa kodissa? Näin on ainakin ideaalitilanteessa, kun unohdetaan toisinaan taustalla meluavat lapset, keittiön pöydän ääressä omia etäpalavereitaan käyvä puoliso ja postinjakajaa haukkuva koira.

Meihin ihmisiin on rakennettu sisään sosiaalisen liittymisen perustarve, ihminen on laumaeläin ja haluaa luontaisesti olla osa kannustavaa, lämminhenkistä ja turvallista yhteisöä. Erilaiset kriisit, kuten nykyinen poikkeustila, voimistavat liittymisen tarvetta – yhteenkuuluvuutta tarvitaan enemmän kuin aiemmin. Ilmarisen tutkimuksessa noin kolmannes vastaajista koki vuorovaikutuksen vähentyneen työkavereiden kanssa poikkeusolojen aikana. Tunnistan itsekin kaipaavani käytävä- ja kahvipöytäkeskusteluja työpaikalla. Etätyö on kuitenkin opettanut uusiin sosiaalisen kanssakäymisen tapoihin työyhteisössä matalan kynnyksen yhteydenpidon, sparrailupuheluiden ja Teams-kahvitaukojen myötä. Vapaamuotoisten käytäväkeskustelujen jäätyä vuorovaikutuksen edistäminen on työyhteisöjen vastuulla: kuinka usein ja millä keinoin vapaamuotoiseen jutusteluun on mahdollisuus, millaiset uudet kanssakäymisen normit me itse luomme?

Etätyö on haastanut sosiaalisen liittymisen mahdollisuutta työyhteisöissä, mutta toisaalta huomaan itse pitäneeni eristyksissä jopa aiempaa enemmän yhteyttä läheisiini ja ystäviini, työystäviä unohtamatta. Vaikka yhteydenpidon ja liittymisen keinot ovat muuttuneet, poikkeustilan vuoksi yhteisöllisyys on läsnä vahvempana ja pidämme huolta toisistamme entistäkin enemmän: me olemme tässä yhdessä.

Etätyö nyt ja tulevaisuudessa

Elämme etätyön vallankumouksen aikaa ja jo nyt tiedämme, että työnteossa ei ole paluuta entiseen. Niin Suomessa kuin ulkomailla suunnitellaan hybridimalleja, joissa vähällä käyttöasteella olevista toimistoista luovutaan ja luodaan monitoimitiloja työntekijäkohtaisten työhuoneiden tilalle. Tulevaisuudessa työtä tehdään siellä, missä se on järkevintä. Omat lapsemme tulevatkin kuuntelemaan ihmeissään, kuinka vanhemmat aikoinaan kävivät töissä työpaikalla kahdeksan tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa.

Työ- ja organisaatiopsykologina näen edessä entistä valoisamman 2020-vuosikymmenen: etätyön haasteet selätetään, työn tekeminen järkevöityy ja työntekijät voivat paremmin kuin ennen. Annetaan etätyölle mahdollisuus ja valjastetaan se käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla. 

Lähteet: Huotilainen, Minna & Saarikivi, Katri: Aivot työssä, 2019, Otava

Aiheet: TyöhyvinvointietätyöTyöelämän taidot