Nosta nuoret työntekijäsi pois vaativuuden kehästä

 Nosta nuoret työntekijäsi pois vaativuuden kehästä

Nuoret tavoitteelliset työntekijät ovat usein "vaativuuden kehässä". Vaikka työnantaja ei vaatisi täydellisyyttä, nuori saattaa vaatia sitä oman päänsä sisällä. 

Tunnistatko kuvauksen: nuori työntekijä tekee 40 tunnin työviikkoa opintojen, jopa gradun, ohella ja tämän lisäksi urheilee tavoitteellisesti kuusi kertaa viikossa. Sosiaalisen median päivitysten mukaan tämä ylisuorittaja vaikuttaa kuitenkin hyvinvoivalta ja rentoutuneelta. Hän jopa inspiroi ja kannustaa muutkin suorittamaan. 

Mutta totuus on, että tämä ei ole mikään yli-ihminen, vaan usein se ”tavallinen, perusmenestyvä korkeakouluopiskelija". Se nuori, joka ei pysy tässä muotissa kokee olevansa riittämätön. Miksi asetamme riman korkealle ja vaadimme niin paljon?

Mielenterveyden ongelmat ovat yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoiden yleisimpiä terveysongelmia. Niiden taustalla on useita syitä, mutta välillä niiden taustalle ei tarvitse olla mitään suurempaa syytä. YTHS:n mielenterveystyön johtavan ylilääkäri Pauli Tossavaisen mukaan taustalla voi olla nuoren korkeakouluopiskelijan ajautuminen ”vaativuuden kehään.” 

 

KEHÄ VOI SYNTYÄ JO LAPSUUDESSA 

Tossavainen kertoo, että nuorten vaativuuden kehä saattaa syntyä jo lapsuudessa. Varmaan monelle koulussa ja kilpaurheilussa suhteellisen hyvin menestyneelle on tuttu tilanne, jossa vanhempi tai muu läheinen kehuu hienoa suoritusta tyyliin ”taas meidän tyttö sai 9 kokeesta." Kehut tuntuvat ihanilta. Niiden seurauksena alkaa kuitenkin helposti suorittamaan vanhemmille, vaikka he eivät sitä oikeasti vaatisi.

Vaikka suomalaiselle voi olla tyypillistä vierastaa suoritukseen liittyviä kehuja, niin väitän, että kaipaamme ja ehkä jopa tarvitsemme niitä, jotta pystymme parhaaseen suoritukseen. Kehut kuitenkin kannustavat täydellisyyden tavoitteluun. Pian vähempi suoritus ei enää riitä. Näin jää koukkuun aina paremman suorituksen vaatimiseen itseltään ja kehä vaativuudelle alkaa syntyä.

 

Oma, salainen rima on liian korkealla

Aloin pohtia, olenko minä (vastavalmistunut KTM), liian vaativa. Tuli mieleen salainen rimani. Minulle on arkipäivää, että itse asettamani, ”oma rima” on katossa ja muille kommunikoitu rima matalammalla, jotta voin ylittää sen. Saavutan itselleni asettamani korkean riman tekemällä töitä enemmän kuin kerron – oli kyse sitten työstä, koulusta tai urheilusta.

Ajattelet ehkä, että kerjään tällä kehuja? Samaan tapaan kuin ne opiskelijat jotka ”eivät lue yhtään” ja saavat aina täydet pisteet tenteistä. Kyse ei ole siitä. Oikeasti mieluiten en edes kerro tavoitetta muille, vaan teen sen itselleni, eikä siihen pääseminen edes riitä. Vaativuus siis on täysin itse luomaani, eikä se (ehkä) näy ulospäin. 

Henkilökohtaisia tavoitteita asettaessa on houkuttelevaa tähdätä korkealle ja nopeasti. Vastavalmistunut saattaa heti haluta johtotasoisiin tehtäviin, lupaa hoitaa 20 projektia samaan aikaan, sanoo osaavansa asioita, joita ei osaa ja käyttää 10-kertaisen ajan tehtävään, josta olisi apua kysymällä selvinnyt minuuteissa.

Korkeat tavoitteet ja itseltään vaatiminen on usein jopa suositeltavaa, mutta jos tavoitteet ovat liian korkealla ja mahdottomia saavuttaa, tulokset ja mieli kärsivät. Vaativuuden kehä alkaa olla valmis,  ja nuoren tekijän potentiaali valuu hukkaan ja työkykyriski kasvaa. Kukaan ei pysty jatkuvasti nostamaan rimaa. Korkeushypyn maailmanennätyskin on vain 2.45 m.

 

KOmmunikoi AVOIMESTI ja Kannusta tekemään virheitä

Työnantajana kannattaa pitää tämä mielessä asettaessa tavoitteita menestyvälle työelämään siirtyvälle nuorelle. Tossavainen kehottaa työnantajia luomaan avoimen kommunikaatioyhteyden ja kannustamaan virheiden tekemiseen. 

Mieleeni tulee mummuni poikkeukselliset kehut todistustuksistani: ”Hyi kamala, älä saa noin hyviä! Ei mitään järkeä! Keskiverto riittää paremmin kuin hyvin.” Nyt tarvitsisin mummuani!

Työnantajana haluat tietenkin kannustaa nuoria kympin suoritukseen. Mutta ehkä voit yrittää tunnistaa, milloin nuori työntekijä on vaativuuden kehässä ja auttaa häntä määrittämään, mikä on se realistinen riman korkeus. Mitä tarkoittaa "riittävän hyvä"? Ainakaan se ei tarkoita, ettei tekisi lainkaan virheitä. 

Mikä neuvoksi, kun työntekijän mielenterveys ei kestä? Webinaari 2.10.!

New call-to-actio

Aiheet: TyöhyvinvointiHR

Uusimmat kirjoitukset

Aihealueet

Toimialat

New Call-to-action