<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=1316592211688349&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Miten saat kokeneen työntekijän oppimaan uutta?

Vieraskynätekstissään lentopallovalmentaja Lauri A. Hakala pohtii urheilun ja työelämän yhtäläisyyksiä. Huippu-urheilussa valmentajat käyttävät paljon aikaa ihmisen ominaisuuksien selvittämiseen ja kehittämiseen. Valmentamisessa pohdimme, mitä voimme opettaa ihmisille, ja minkä opettamiseen meillä riittää aika? Miten hyödynnetään jo ihmisen olemassa olevat ominaisuudet?

vale_kuva.jpg

Urheilumaailmassa parhaat pelaajat ovat kymmenien tuhansien harjoitustuntien tuotos. Aiheesta roihuaa edelleen kuuma debatti, mutta selvää on, että pelkät kilometrit eivät tee kenestäkään huippua. Harjoituskokemusten laadulla on ratkaiseva merkitys, ja joskus äärimmäisen laadukkaasti harjoitteleva ja motivoitunut yksilö ottaa ”kokeneemmat” pelaajat kiinni nopeasti. Työelämässä ja urheilussa ajan ollessa aina rajallinen resurssi, rekrytointi nousee yhä tärkeämpään rooliin. Tarvitset joukkueeseesi sekä valmista osaamista (kokemusta eri tilanteista) että potentiaalista osaamista.

Kokemus ei tarkoita samaa asiaa kuin ammattitaito

Olen joukkuelajin valmentajana eräänkin kerran kuullut ”kokemuksen syvällä rintaäänellä” neuvoja vanhempien kollegoiden suusta. Ja hyvä niin – on parempi kuunnellakin, sillä silloin voi oppia. Aika pian kuitenkin saa kiinni siitä, minkätyyppisiltä ihmisiltä saat hyödyllistä informaatiota. Kokemus kun ei millään muotoa tarkoita samaa asiaa kuin ammattitaito.

Kyseisen asian on tutkittu tieto kerta toisensa jälkeen myös vahvistanut: tarvitaan palautelooppi, jossa suoritetusta tehtävästä opitaan jotakin ennen seuraavaa toistoa. Koska monessa työpaikassa tällaisia palautemekanismeja ei ole, saattaa 20 vuotta työtä tehnyt ihminen olla tehtävässään minkätasoinen vain. Hän voi olla alansa huippu, tai vain yhtä hyvä kuin ensimmäisen työvuotensa jälkeen.

On myös mahdollista, että 20 vuoden sijaan työntekijä on todellisuudessa vain toistanut saman yhden vuoden 20 kertaa ja muuttumatta.

 

Jokainen omalla Tontilla

Urheilussa puhutaan usein motivoinnista ja motivaatiosta. Vaikka on selvää, että ihminen on piuhoitettu haluamaan tiettyjä asioita ja siten motivoitumaan omista tarpeistaan ja ympäristöstään, kavahdan motivointipuheita ihan säännönmukaisesti. Lähtökohdan täytyy olla, että ihminen on alalla, jossa haluaa olla, eikä häntä tarvitse jatkuvasti potkia oppimaan uusia asioita. En koe itse käyttäväni ”motivointipuheisiin” juurikaan aikaa. On kuitenkin tavallista, että ihmisiä tsempataan ja psyykataan eteenpäin.

 "Kun halu oppia ei lopulta itsestään syty, aletaan puhua ongelmatapauksista."

Vaikka edellä kirjoitin, etten käytä motivointipuheisiin juurikaan aikaa, on johtajalla käytössään keinoja ”motivoida” urheilijaa eteenpäin. Ihminen tekee sen, mikä hänelle on tavalla tai toisella merkityksellistä. Jos sinulla on esimerkiksi jano, olet motivoitunut etsimään vettä heti, sillä H2O:lla on sinulle nyt kiireellistä merkitystä. Sama pätee kaikkiin ihmisen tarpeisiin. Omassa työssä menestymisen tulisi olla ihmisille mielekästä monesta syystä, mutta jos näin ei ole, kannattaa kääntää katse perusasioihin. 

 "Vaikka ihmiset haluavat hieman eri asioita, on suuri osa merkitystä tuovista samoja." 

Mitä voidaan tehdä?

Ennen ihmisongelmien päivittelyä kannattaakin varmistaa, ettei kyse vain ole ympäristöongelmasta. Johtaja on vastuussa siitä, että työympäristö on ihmisen käyttäytymistä ohjaavien lakien mukainen. Ihmiset sopeutuvat aina luonnostaan ympärillä vallitsevaan tilanteeseen, ja jos ympäristö ei ole riittävän vaativa tai motivoiva, ei kasvuakaan tapahdu. Ainoastaan poikkeukselliset yksilöt pystyvät kasvamaan omin nokkinensa ilman ympäristön apua. Sanotaan, että saat aina mitä siedät, ja ihmiset käyttäytyvät huonosti, koska heidän annetaan toimia niin.

 "Monet ongelmat saattavat kadota kuin itsestään, kun ympäristö muuttuu merkitykselliseksi."

Uuden oppimisesta täytyy myös muistaa, että ihmiset – kovatkin tekijät – vastustavat muutosta hyvästä syystä. Evoluutio on konservatiinen voima, ja teemme luonnostaan kaikkemme, että kehossa, ympäristössä ja yhteiskunnassa vallitsee tietty stabiilius. Jos näin ei olisi, mikään ei kestäisi riittävän kauan selviytyäksemme.

Auttamalla ihmistä ymmärtämään omaa luonnettaan ja muuttamalla ympäristöä paremmaksi on mahdollista saada aikaan kasvua yksilön kokemuksesta huolimatta. Sanotaan lisäksi, että muutos tapahtuu aina kivun kautta. Siis vasta, kun nykytilanne aiheuttaa enemmän kipua, kuin se, että muutumme. Joskus kipu tapahtuu vasta uuden työntekijän rekryämisen myötä. Kokemus huippu-urheilusta osoittaa, että vaikka ihmisellä on arvoa sinänsä ja empatiaa tarvitaan, ei muutos koskaan tapahdu vain toivomalla. Tarvitaan tekoja puolin ja toisin.

Lauri A. Hakala
Head Coach Sollentuna Volleybollklubb
Assistant Coach Finland Women's National Team

Mikäli haluat kuulla lisää Laurin ajatuksia valmentamisesta ja tiimityöstä, tervetuloa mukaan Janne Heikkilän isännöimään webiinaariin 8.3.2018 klo 14.00. Lauri ja Janne pohtivat yhdessä, mitä työelämä voisi oppia huippu-urheilusta ja miten asiakaspalvelutiimi saadaan toimimaan tehokkaasti. Ilmoittaudu tästä: 

New Call-to-action

Aiheet: RekrytointiAsiakaspalvelujohtaminen