Milloin viimeksi palkkasit työntekijän, jonka nimeä et osaa lausua?

Minna-bloginostokuva-uusi

Rakenteellinen rasismi on puhuttanut viime päivinä niin meillä kuin maailmalla. Tunnetusti meillä Suomessa on poliisi ja terveydenhuoltojärjestelmä, joihin luotetaan, mutta rakenteellisen rasismin suhteen emme mekään voi onnitella itseämme.  

Vastikään julkaistun yhdenvertaisuusvaltuutetun tilaaman selvityksen mukaan esimerkiksi työelämään osallistuneista tai sinne hakeneista afrikkalaistaustaisista vastaajista 60 prosenttia on kokenut syrjintää. Vastaajat kokevat syrjintää varsinkin rekrytoinnissa ja kohtelussa työpaikalla. Lisäksi syrjintä tulee esiin palkkauksessa ja muissa työsuhteeseen liittyvissä eduissa. 

Tämä ei sinänsä tule yllätyksenä, sillä kansainvälisen työvoiman välittäjänä olemme vuosikymmenet törmänneet ennakkoluuloihin ja vääristyneisiin mielikuviin, joita liittyy esimerkiksi ulkomaalaisiin työntekijöihin. Ongelma näkyy myös siinä, ettei iso osa tänne tulevista opiskelijoista pääse valmistumisensa jälkeen integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään.  

"Työhönotossa rakenteellinen syrjintä voi näkyä välillisesti esimerkiksi täydellisen suomen kielen taidon edellytyksenä, vaikkei se työn tekemisen kannalta ole välttämätöntä. Tällainen näennäisesti yhdenvertainen sääntö asettaa ihmisiä epäedulliseen asemaan ja jähmettää suomalaisia työmarkkinoita." 

Samalla menetetään tilaisuus kehittää työntekijän kielitaitoa, sillä nimenomaan työntekemisen ohessa kielitaito kehittyy ja karttuu.

Mikä sitten olisi ratkaisuksi rasismin suhteen esimerkiksi työmarkkinoiden näkökulmasta? Joskus pelkkä "väärä" nimikin voi estää ihmistä työllistymistä. Kuinka voisimme ohittaa ennakkoluulomme ja lisätä diversiteettiä ja syrjimättömyyttä niin työpaikoilla kuin muussa elämässämme? 
 

keskittyisimme löytämään ratkaisuja esimerkiksi seuraavin
keinoin:
 

1) Esimiestaidot ja johtaminen monikulttuurisissa tiimeissä 

2) Kansainvälisen eettisen rekrytoinnin edistäminen

3) Maahanmuuttajien työllistymiskeinojen tukeminen 

 

4) Tietoisuuden kasvattaminen koulutuksen avulla

Meille Baronalle rekrytoidaan vuosittain noin pari tuhatta ulkomaalaistaustaista ihmistä, jotka edustavat lähes sataa kansallisuutta. Uskon, että tämä on opettanut meille paljonMeneillään oleva julkinen keskustelu on kuitenkin muistuttanut myös meitä siitä, kuinka tärkeää on tarkastella omia ennakkoluulojamme ja huomaamattomia asenteita, jotka ovat yksilön kannalta epäoikeudenmukaisia ja työmarkkinoiden kannalta toimimattomia.   

Haluamme kaikessa toiminnassamme edistää yhdenvertaisuuden toteutumistaTämä on myös meidän vastuumme isona työnantajana. Omaa toimintaamme voimme kehittää esimerkiksi koulutuksen keinoin.

"Olemmekin juuri avanneet rekrytoijillemme uudenlaisen koulutuksen, jossa heillä on yhdessä Inklusiivin asiantuntijoiden kanssa mahdollisuus oppia tunnistamaan ja reflektoimaan omia tiedostamattomia ennakko-oletuksia
ja -luuloja 
sekä löytää konkreettisia työkaluja, joilla voidaan edistää 
inklusiivisuutta ja antirasismia sekä yksilö- että organisaatiotasolla." 

Syrjivien rakenteiden purkaminen ei ole nollasummapeliä, sillä reilut ja toimivat työmarkkinat voivat kohentaa sekä kaikkien työmarkkinoille pyrkivien taloudellista hyvinvointiaettä yritysten menestymistäNäin ei kuitenkaan itsestään selvästi tapahdu, jollei aiheeseen havahtuminen johda myös toimintaan.  

"Työllistäminen on parasta integraatiota ja monimuotoisuuden lisäämistä yhteiskunnassamme."

 

Aiheet: KansainvälisyysTyöelämäAjankohtaistaSyrjimättömyys