Keinoja työllisyysasteen nostamiseksi - miten tehdä iästä vain numero työelämässä

Minna-blogikuvanosto

Hallitus on kokoontunut tällä viikolla budjettiriiheen, jossa yhtenä pääteemana on työllisyyden parantaminen ja siihen käytössä olevat keinot. Yksi paljon julkisuutta saaneista keinoista liittyy yli 50-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseen ja eläkeputken poistamiseen. 

KORONAKRIISI TOI VIIMEISTÄÄN ESIIN SUOMEN MALLIN PUUTTEET  

Eläkeputken on nähty edesauttavan yli 50-vuotiaiden siirtymistä ns. liian aikaisin työmarkkinoiden ulkopuolelle ja jopa edesauttavan ikäsyrjintää irtisanomistilanteissa. Toisaalta työntekijä on voinut hyödyntää järjestelmää niin, että erilaisten velvoittavien työllistämiskeinojen ja ansiosidonnaismallien avulla hän on voinut siirtyä putken kautta lopulta suoraan eläkkeelle. Ylen MOT-ohjelma antoi tästä varsin karuja esimerkkejä ja nosti esiin, miten nykyinen malli ei loppujen lopuksi palvele ketään.   

Millä mallilla hallitus aikookaan luoda 30 000 uutta työpaikkaa ja nostaa esimerkiksi yli 50-vuotiaiden työllisyysastetta, siihen on hyvä ryhtyä pikaisesti, sillä Suomessa ikääntyvien työllisyys on Pohjoismaiden heikointa. Asiaa ei tällä hetkellä paranna koronakriisi, joka esimerkiksi Briteissä uhkaa noin 2,5 miljoonan yli 50-vuotiaan työpaikkaa.  

KEHITYS, JOTA EI VOI KATKAISTA 

Eläkeputkea, koronaa ja asenteita ei kuitenkaan voi syyttää loputtomiin yli 50-vuotiaiden työllisyystilanteesta. On jo pitkään ollut nähtävissä, että digitalisaatio tulee viemään keskipalkkaiset niin sanotut normityöpaikat toimialasta riippumatta. Kuinka moni yli 50-vuotias on huomioinut tämän jo ennakkoon ja huolehtinut osaamisensa ajantasaisuudesta varsinkin, jos oman alan työt ovat tähän asti olleet niin sanotusti turvassa?  

Haluan uskoa, että moni on ainakin tiedostanut tulevan ja tulevaisuudessa vieläkin useampi on valmis myös tekemään asialle jotain. Kun tekoälyn myötä yhä useamman työtehtävän hoito ei ole enää paikkariippuvaista saati fyysisesti raskasta, tulemme varmasti näkemään yli 50-vuotiaiden uuden tulemisen työmarkkinoille. Uskon vilpittömästi, että ikä on vain numero:  mallia näyttää S-ryhmä, joka vuoden alusta alkaen päätti jättää kysymättä työnhakijoiltaan näiden ikää.  

On turha voivotella, mitä kaikkea varttuneemmilta puuttuu. Sen sijaan voidaan miettiä, kuinka pienestä on lopulta kiinni, että yli 50-vuotias pärjää työmarkkinoilla siinä missä muutkin.   

TYÖSSÄKÄYNTI KIINNOSTAA KYLLÄ, MYÖS ELÄKELÄISIÄ 

Jos mietin esimerkiksi itseäni yli 50-vuotiaana Baronan toimitusjohtajana, uskon olevani parhaassa iässä näihin tehtäviin. Lasten ollessa jo isoja, en elä enää ruuhkavuosia, vaan pystyn hyvällä omallatunnolla panostamaan työhöni. Virtaa riittää ja kokemus on tuonut varmuutta. Suhtaudun tulevaisuuteen innostuneesti ja ikäni nouseekin esille Baronalla ainoastaan silloin, kun järjestän syntymäpäiväkahvit.  

Olen varma, että moni voi samaistua tuntemuksiini. Eivät yli 50-vuotiaat ole valmiita tai halukkaita astumaan syrjään digitalisaation tuomien muutosten myötä, vaan päinvastoin valmiina tuomaan oman panoksensa työmarkkinoille ja näkemään myös vaivaa osaamisensa suhteen. Jos kautta aikojen sairaanhoitajille on annettu eläkkeelle lähtiessä työtakki mukaan, jos ja kun heidät on pitänyt soittaa takaisin töihin, nyt monen muunkin alan varttuneemmalle osaajalle on kysyntää. Tätä kehitystä todistaa myös eläkeläisten työssäkäynnin lisääntyminen.

Suuntamme on siis oikea, mutta tarvitsemme
nopeampaa myönteistä kehitystäSekä toimivia malleja, joissa määräävinä tekijöinä toimivat ihmisen oma halu, osaaminen ja luodut edellytykset työllistymiseen eikä se ikä.  

***
Aihe sai julkisuutta myös Ylen-uutisissa >>

New call-to-action

Aiheet: TyöelämäAjankohtaistaTyöllisyys