Unohda hampurilaismalli ja kehity palautteenantajana

palaute_blogi

Meillä kaikilla on kokemusta palautteen saamisesta. Kehujen saaminen hykerryttää, vaikka saatammekin vastauksesi monesti vähätellä itseämme. Korjaavan palautteen saaminen ei ole aina yhtä jalostava kokemus. Parhaimmillaan se on kuitenkin juuri niitä hetkiä, jolloin meillä on mahdollisuus kehittyä, hioa särmiämme ja oppia uutta itsestämme.  

Jotta voimme kehittyä ihmisinä, tarvitsemme palautetta. Positiivinen vahvistaminen vauhdittaa meitä oikeaan suuntaan ja lisää haluamme kehittyä. Myös hyvin annettu korjaava palaute on parhaimmillaan lahja, ja sen antajaa on helppo arvostaa. Palautteenantaja onkin isossa roolissa ja vastuussa siitä, millaiseksi palautteen saamisen kokemus muodostuu.

Muista olla läsnä

Sain hiljattain hienon palautteen: ”Sun tapa antaa korjaavaa palautetta on jotain erityisen harvinaista. Se on palautteen antamista siten, ettei sitä edes välttämättä huomaa kun vasta jälkeenpäin.” Jäin pohtimaan, mikä tekee tavastani antaa palautetta ”erityisen harvinaisen”. 

Esimiesurani alussa ystäväni kysyi minulta pärjäisinköhän esimiehenä, kun olen niin herkkä. Pohdin itse tuolloin samaa, enkä vielä silloin osannut vastata hänelle sitä, minkä nyt tiedän: herkkyys on itseasiassa merkittävin vahvuuteni esimiestyössä. Herkkyys auttaa suhtautumaan toisen tunteisiin tilanteen vaativalla vakavuudella ja pysähtymään, kun sitä tarvitaan. Ehkä herkkyys ja aitous, tapani kohdata ja olla läsnä, ovat vahvuuteni myös palautetta antaessa. 

Ihmisten kohtaamisessa lähden ajatuksesta, että kaikkien tekojemme takana on hyvä tarkoitus.

"Pyrin asettumaan toisen asemaan ja hahmottamaan, mihin hän on pyrkinyt ja mitä hän on toiminnallaan tavoitellut."

En välttämättä jaa hänen näkemystään tai hyväksy hänen ratkaisujaan, mutta tämä lähestymistapa auttaa minua ymmärtämään hänen näkökantaansa.  

Palautetta antaessani pyrin myös aktiivisesti miettimään, miten luon tilanteesta ja tunnelmasta sellaisen, että palautetta on mahdollisimman helppo vastaanottaa. Uskon tilanteen heijastelevan sitä, mitä tunnen toista ihmistä kohtaan – arvostusta.

Valmistaudu tilanteeseen etukäteen

Hyvin annettu palaute jää resonoimaan ja saa parhaimmillaan aikaan positiivisen muutoksen palautteen saajassa ja hänen toimintatavoissaan. 

"Ajatuksella annettu palaute pistää pohtimaan ja tarjoaa valmiiksi pureskellun ratkaisun sijaan sysäyksen kehitykselle."

Korjaavaa palautetta antaessa pelkkä hampurilaismallin noudattaminen tai esimerkkien kautta oivalluttaminen ei riitä. On hyvä pohtia tarkkaankenelle on palautetta antamassa ja mitkä asiat ovat tälle henkilölle tärkeitä. Palautteenantaja on avainroolissa siinä, millainen kokemus palautteen saamisesta jää. Tilanteeseen on hyvä valmistautua etukäteen, jotta asiat saa esitettyä mahdollisimman konkreettisesti ja selkeästi.

Palautteenantaja tietää etukäteen mitä asia koskee, mutta palautteen saajalle asia tulee monesti uutena. Palautteenantajalla on näin ollen valtaa ja vastuuta, jota hänen tulee kunnioittaa. Palautteen vastaanottaja tarvitsee enemmän aikaa asian käsittelyyn ja onkin tärkeää varmistaa, että keskustelua on mahdollista jatkaa myöhemmin, kun vastaanottaja on pystynyt sulattelemaan saatua palautetta. 

Palautetta antaessa huomioi seuraavat asiat:

  • Valmistaudu ja valitse rauhallinen hetki, jotta pystyt keskittymään käsillä olevaan asiaan.
  • Ole läsnä ja keskity kuuntelemaan.
  • Anna palaute mahdollisimman yksilöidysti. Pyri myös välttämään asioiden liikaa pehmittelyä, suoruutta arvostetaan.
  • Kysy mitä palautteensaaja tarvitsee tai olisi tarvinnut, jotta olisi onnistunut paremmin. 
  • Pohdi ääneen, miten olisit voinut itse toimia (esimiehenä) toisin, jotta tilanne olisi mennyt paremmin. 
  • Kysy miten voit olla paremmin avuksi, nyt ja jatkossa. 
  • Miettikää yhdessä, onko tiimissämme joku toinen, jonktiedätte jo ratkaisseen asian omassa työssään.  
  • Ole avoin dialogille. 

Palautetta antaessa toimivat samat lainalaisuudet, kun missä tahansa ihmisten välisessä kohtaamisessa: kuuntele niin, että toisen tekee mieli puhua ja puhu niin, että toinen haluaa kuunnella. Kun edellämainitut asiat muistaa huomioida, on palautteenantajalla mahdollisuus tarjota vastaanottajalle avaimet uuden oppimiseen ja kehittymiseen.

 

Työhyvinvoinnin johtaminen itseohjautuvuuden aikakaudella

Aiheet: TyöelämäEsimiestyö