Työpaikkani sijaitsee korvien välissä

Työpaikkani sijaitsee korvien välissä.jpg

Mentorini pyysi eräänä päivänä minua katsomaan Simon Sinekin "Starts With Why"-videon, jotta pystyisin auttamaan itseäni oman mission löytämisessä. On helppo perustella töiden tekemistä rahaa varten, mutta se ei ole kohdallani enää käypä vastaus. Mission tarve on akuutti, koska elän Spotify-maailmassa ja kaikki on minulle mahdollista. Ainoaksi vastattavaksi kysymykseksi jääkin, miksi minä teen mitä teen?

Tärkein tehtäväni on nyt satsata innostukseen ja ihmettelyyn!

Ihmiset kuiskivat paljon mission tärkeydestä, mutta ani harva uskaltaa esittää sitä ääneen. Sen ainakin tiedän, että jopa ympäripyöreä missio vie paremmin eteenpäin kuin tyhjä missio. Silloin on jotakin mihin voi peilata ja miettiä, viekö tämä tekeminen oikeaan suuntaan? Näin nuorempana ajattelen, että oma missio ei myöskään saisi liikaa katsoa ikää eikä myöskään vähäistä kokemusta. Haluan pystyä muodostamaan matalan kynnyksen mission, joka saa matkalla muuttua ja päivittyä.

 

Millä työtäni mitataan?

Myyjän on helppo mitata tuloksiaan euroilla. Kattotyöntekijä taas elää valmistuneella katolla. Uuden tietotyön ja entisen suorittavan työn suurin ero tulee siinä, että en näe enää jokapäiväisiä tuloksia konkreettisesti edessäni. Oma työni on muuttunut suorittavasta työstä tietotyöksi.

Mittaan oman työni merkityksellisyyttä suhteessa omaan missiooni, kun taas tuloksellisuuteni peilataan koko yrityksen menestymiseen. Mikäli en pääse käsiksi asiakkaiden kanssa ratkaistaviin ongelmiin, olen välittömästi heitteillä. Paras tulos tulee silloin, kun yksittäisen tekijän oma missio ja yrityksen yhteinen missio palvelevat toinen toistaan. Kaikki toiminta on läpinäkyvää ja vuorovaikutukseen perustavaa ongelmanratkaisua.

Paras tulos tulee silloin, kun yksittäisen tekijän oma missio ja yrityksen yhteinen missio palvelevat toinen toistaan.

Elän arjessani järjestäytyneen ja ei-järjestäytyneen työelämän välimaastossa. Murros näkyy työssäni niin, että esimerkiksi työskentelen omasta tahdostani aikaan ja paikkaan sidottuna, vaikka minulla on vapaus tehdä työni haluamallani tavalla. Käytän tätä aikaan ja paikkaan sidottua työskentelyä siksi, että työni elää vuorovaikutuksesta eikä edusta esimerkiksi koodarin itsenäistä tekemistä. Työssäni projektit ja kampanjat elävät fyysisistä tapaamista, aikatauluista sekä tavoitteista.

 

Mitä tulee tapahtumaan?

Nopea työelämän vauhti ja kehittyminen lisäävät tuntemattomien muuttujien määrää ja täten valmiit ja "vain meillä toimivat" ratkaisut jäävät unholaan. Jos kaikkien oma aivokapasiteetti saadaan valjastettua yhteiseen käyttöön, joukkoäly nostaa tiimien suoriutumisen aivan uudelle levelille.

Lisääntynyt ajattelu ei kuitenkaan poista tekemisen merkitystä. Tekemisen luonne vain muuttuu "yhdestä oikeasta ratkaisusta" kohti testaamista ja kokeilua. On tutkittu, että ne jotka panostivat tekemisessään enemmän määrään kuin laatuun, tekivät loppujen lopuksi vielä paljon parempaa laatua.

Jokin kummallisen suuri merkitys kai jatkuvalla tekemisellä on?

Kaikkien yhteiset työt jakautuvat osaamisen ja vahvuuksien kautta, missä johtajuutta alkaa muodostumaan sinne, kuka keksii parhaimman toteutustavan sekä fiksuimman tavan tehdä kutakin työtä. Itsenäiset yksilöt ja toimivat tiimit osaavat hoitaa työnjaon, eikä kaikkien tarvitse osata kaikkea. Missio korostuu siksi juuri tänään niin paljon, koska meillä ei ole puutetta parhaista tavoista ja välineistä tehdä työtä.

Oppimista syntyy kun tehdään, turhaudutaan ja tutkitaan. Pohdin näkyykö tässä tämänpäiväisessä uutisessa enempi työntekijöiden ja yritysten mission puuttuminen vai kenties vuorovaikutuksen puute? 

Tilaa Baronan viikottainen blogikooste suoraan sähköpostiisi ja pysyt työelämän aallonharjalla!

TILAA BLOGIKOOSTE TÄÄLTÄ

Aiheet: Työhyvinvointi