Tunnistatko työmaasi tyhjäkäynnin?

Tunnistatko työmaasi tyhjäkäynnin.png

Työajan ei tarvitsisi kulua eestaas säntäilyyn, odotteluun ja ihmettelyyn. Tuottavuus syntyy hyvin organisoidusta työstä.

Suomen Kuvalehti uutisoi vastikään Vallilassa tehdyn putkiremontin tyhjäkäynnistä ja odottelusta. Itse työlle jäi työpäivästä vain reilut kolme tuntia, sillä Helsingin työmaalla lähes 60 % paneloijan työstä oli kulunut odotteluun, ohjeiden etsimiseen tai tarvikkeiden siirtämiseen paikasta toiseen. Saksassa tämäkin osattiin tehdä tehokkaammin, mutta miksi?

Suomessa tyypillisesti kolme kuukautta kestävän putkiremontin aikana työmiehet ovat kylpyhuoneessa, päätyön kohteessa, vain 20 % ajasta, sillä näin työt on järjestetty ja näin työ on totuttu tekemään. On luonnollista, että ihminen pelkää muutosta ja puolustaa silloin perinteistä, tuttua, vanhaa. Tuttu käytäntö on kuitenkin usein se, joka jarruttaa meitä ottamasta askelta kohti uutta toimintatapaa.  Mitä pidempiaikainen ja syvälle juurtunut työtapa on kyseessä, sitä harvemmin pysähdymme miettimään, onko työ, jota teemme oikeastaan edes päätyötämme – onko työmme itse asiassa tuottavaa tai tehokasta?

Kysymys tuottavuudesta ei koske vain fyysistä työtä, vaan sama pätee myös asiantuntijatyöhön. Olen työssäni päässyt näkemään monen organisaation prosesseja ja työnjakoja. Työntutkimuksen kautta työtä mittaamalla ja kartoittamalla, henkilöstön kokema työstä voidaan esittää mitattavana kokonaisuutena, ja kerätyn datan avulla henkilöstön työpanos pystytään kohdentamaan tuottaviin työtehtäviin.

Kun kyse on tietotyöstä, työn tuottavuutta ja työn tulosta voi olla vaikea hahmottaa. Usein tuottavuuden ja tehokkuuden mittareiksi määritellään henkilötyövuodet, suoritemäärät tai aikatauluissa pysyminen, joiden tavoitetilat ovat arjessa hyvin häilyviä yksilölle. Jos tavoitteet ovat epäselkeät ja arki on sirpaleista, työn tekeminen ja motivaatio alkavat kärsiä. Asiantuntijatyössä lean-ajattelu kulminoituukin itseohjautuvan työn tukemiseen; tämä näkyy tehtävien jaossa, tavoitteiden asettamisessa sekä oman ajan hallinnassa, työajan fiksussa käytössä ja priorisoinnissa.

Mitä enemmän työaikaamme kuluu hohhailuun ja eestaas säntäilyyn, sitä vähemmän saamme aikaan. Kun puhutaan tuottavasta työstä, aihe sivuaa lähes poikkeuksetta tehokkuutta. Tuottavuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pistäisimme uuden vaihteen silmään ja tekisimme työtä entistä nopeammin. Sen sijaan, tuottava työ on tekemistä, joka on järjestetty hyvin ja työtä, jolla on olennainen vaikutus lopputuotteeseen ja ydinprosesseihin. Työmaalla paneloijan työ ei välttämättä hidastempoista, mutta paneloijalle tuottava työ ei myöskään tarkoita ohjeiden etsimistä tai kadonneiden tikkaiden mysteerin ratkaisemista. Kirjanpitäjän työ ei ole kysellä puuttuvien tositteiden perään. Osastosihteerin työhön ei kuulu säntäily ympäri osastoa etsien lääkäriä, joka ei tiennyt, mitä tietoja hänen piti osastolleen toimittaa. Jotta jokainen meistä pystyy käyttämään työaikansa järkevästi, työn tulee olla aikataulutettu, suunniteltu ja järjestetty mahdollisimman sujuvaksi muut työnvaiheet huomioiden.

Työn johdolla onkin suuri merkitys paitsi työn mielekkyyteen myös sen järkevöittämiseen. Arjen pienistä selvitystöistä, toisen puolesta tekemisestä ja odottelusta syntyy huomaamatta tapa, jos työn tekemistä ja nykytilaa ei tunneta. Mitä paremmin tiedämme, mihin oma ja tiimimme työaika nykyisellään kuluu, sitä paremmin pystymme myös hahmottamaan, mihin työaikaamme tulisikaan oikeastaan käyttää ja mitä ylimääräisiä töitä pystymme omalla tekemisellämme minimoimaan. Kun pirstaleiset ja monitahoiset työtehtävät saadaan organisoitua selkeämmiksi kokonaisuuksiksi, sitä hallitummaksi ja tehokkaammaksi työpäivämme muodostuu.

Vaikka suomalaisella työmaalla vain osa työajasta pystytään käyttämään itse asiaan, suomalainen haluaa kuitenkin tehdä työtänsä hyvin – ja saada työssään jotain aikaan.  Kun panostamme tuottavaan työhön ja pystymme kohdentamaan voimavaramme olennaisiin tehtäviin, syntyy paitsi aikaansaamisen iloa myös tulosta. 

Tilaa Baronan viikottainen blogikooste sähköpostiisti! 

Tilaa blogikooste täältä!

 

Aiheet: TuottavuusTaloushallinto