Mihin taitoihin kannattaisi satsata tulevaisuuden työelämässä?

MIHIN TAITOIHIN KANNATTAISI SATSATA TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ?.jpg

Lukiessani 6.9. 2016 Ylen kirjoittaman artikkelin Alueiden kilpailukyky 2016 - selvityksestä, sen pääviesti kuului, että työvoima ja työpaikat kohtaavat entistä huonommin. Päällimmäisenä nousi esiin huoli työpaikkailmoitusten alati kasvavista vaatimuksista, mutta samalla työnantajat kertovat, että vapaana oleva työvoima ei mahdollista yrityksen kasvua.

Idean tähän kirjoitukseen sain tietämättäni jo keväällä 2016 törmätessäni Facebookissa sarjayrittäjä Taneli Tikan listaukseen tulevaisuuden työelämän taidoista. Taneli oli laatinut omien sanojensa mukaan listan sillä silmällä mikä auttaisi pärjäämään ns. "huomisessa maailmassa", jossa automaatiolla, softalla ja tekoälyllä on merkittävä rooli asioiden buustaajana. Boldatut kohdat ovat suoraan Tanelin sanomia ja allaolevat mietteet minun omiani.

Tulevaisuudesta keskustellessa on syytä ymmärtää, että tulevaisuus tarkoittaa jo huomista päivää.

Tavoitteellinen vuorovaikutus 

Olen osana markkinoinnin tiimiä ja omat tavoitteeni on sidottu sen tekemisiin. Sparraan, osallistun ja autan toisia. Ja hei, minun on osattava myös pyytää apua! Käymme päivittäistä ajatustenvaihtoa, jonka päämääränä on löytää ratkaisu asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Nopeasyklinen oppiminen, sekä itse että kollegoiden kanssa

Uudet "jutut" ja inputit tulevat yksilön kautta tiimille. Jokaisella on vastuu omasta sekä tiimin oppimisesta. Johtaminen tapahtuu kaverijohtamisen ja esimerkkien kautta. Vanhentunut tieto korvataan uudella tiedolla jatkuvien kokeilujen kautta, jolloin virheitä saattaa sattua. Uudet työntekijät edesauttavat nopeasyklistä oppimista, sillä he tuovat ulkopuolelta mukanaan uutta tietoa ja taitoa.

 

Kriittinen ajattelu 

Me kokemattomat työntekijät kykenemme lähtökohtaisesti hyvin kriittiseen ajatteluun. Kuitenkin saamme olla äärimmäisen valppaana, sillä organisaation vallitsevat perinteet ja asenteet tarttuvat meihin kuin kärpänen tapettiin. Tarvitsemme rohkaisua omien ajatusten esittämiseen sekä omana itsenä olemiseen. Kriittistä ajattelua pitää varjella negatiivisen puheen sekoittamiseen.

 

Lateraalinen-, vaihtoehtoja hakeva ja luova ajattelu

Tiukat aikataulut, tavoitteet ja tulokset saattavat johtaa työhön, mikä paisuu hillittömäksi puskemiseksi. Pystyn parantamaan omaa luovaa ajattelua esimerkiksi menemällä pois tyypillisestä ympäristöstä. Jos pystyn työskentelemään ihan sama missä, silloin olen minua kiinnostavan asian ääressä. Hoputan luovaa ajattelua vetämällä asiat överiksi ja ajattelemalla jotain muuta kuin sitä, mihin etsin ratkaisua. Yleensä tässäkin esimerkiksi pihalle puistoon meneminen auttaa. Överiksi vetäminen tarkoittaa minulle usein sitä, että hakeudun sellaisten ihmisen luokse, jotka syttyvät kaikesta eivätkä harrasta "ei tuo toimi" - ajattelua.

 

Kyky toimia / toiminta-kompetenssi 

Muutokset työelämässä eivät ainakaan tule vähenemään, joten kyky toimia tilanteessa kuin tilanteessa nousee arvoon arvaamattomaan. Resilienssi tarkoittaa minulle suomalaista sisua eli sinnikkyyttä. Se on minäpystyvyyttä eli taitoa uskoa itseensä. Kyky huijata itseään? Tämä minäpystyvyys valjastetaan jokaisen yksilön kautta tiimityöskentelyyn ja mepystyvyyteen.

 

Digitaalisen median lukutaito (ja lähdekriittisyys)

Digitaalisen median lukutaito viittaa itselläni vahvasti sosiaaliseen mediaan. Siellä pitää kyetä aistimaan sen hetkinen tunnelma, ajankohta ja vuorovaikutusmallit. Kuka sanoo ja mitä? Mikä on tärkeää? Sosiaalisen median myötä lähdekriittisyys jätetään entistä enemmän yksilön omaksi "ongelmaksi".

 

Yrittäjyys ja yrittäjähenkisyys

Voisi kutsua myös termillä itsensä johtaminen. Minulla kun ei ole omaa yritystä, yrittäjyys on minulle asenne! Lisääntynyt startup-huuma ja yrittäjyys (freelancerit) kielivät selvästä yrittäjähenkisyyden kasvusta. Tiukentuva kilpailu omasta tulevaisuudesta altistaa kaikki yksilöt yrittäjyydelle, vähintään asenteen ja sisäistämisen tasolla.

 

Ongelman määrittäminen (vs. ongelman ratkaisu)

Tulevaisuuden työelämässä meillä on työstettävänä pelkästään asioita, mihin ei ole oikeita vastauksia. Tuntemattomia asioita on enemmän ja enemmän, joten tällöin ongelman määrittämiseen menee suurin osa ajasta. Näkisin ongelman määrittämisen ja ratkaisun jonkinlaisena syy-seuraus-suhteena, jossa teknologia hoitaa ongelman ratkaisun.

 

Visualisaatio ja visuaalinen viestintä

Monimutkaisen maailman ymmärtämisessä, visuaalisten toimintatapojen hyödyntäminen lisääntyy. Ne menestyvät, jotka osaavat parhaiten kuvata isoja ja monimutkaisia asioita hallituksi kokonaisuudeksi. Tärkeintä on taito osata vangita haluamansa kohderyhmän katse ja huomio. GIF:it ja meemit vastaavat tämän päivän vallitsevaa tarinankerrontaa nopeudellaan ja kiteytyksillään.

 

Sovellettu systeemiajattelu

Ja lopuksi ehkä vaikein osio (ja termi). Koen, että systeemiajattelun myötä pystyn hahmottamaan tätä laajaa kokonaisuutta mihin kuulun. Näen mistä Barona on lähtenyt liikkeelle ja samalla tunnistan millaisessa maailmassa se nyt seilaa. Ymmärrän oman roolini kaikkien sidosryhmien keskellä. Sovellettu systeemiajattelu on minulle "kaikki vaikuttaa kaikkeen" - ajattelun hahmottamista.

Näiden kymmenen kohdan lisäksi, Tanelin listaan jäi vielä muutamia erittäin mielenkiintoisia taitoja. Nyt kuitenkin alan aggressiivisesti odottamaan EVA:n julkaisemaa "Robotit töihin" - raporttia, jotta saamme keksittyä lisää uusia taitoja mitä me ihmiset tulevaisuuden työelämässä tarvitsemme. Taneli Tikka toimii siis yhtenä raportin kirjoittajista ja raportti ilmestyy tänä iltapäivänä. Ajattelin lukea sen parturissa ollessani. Siellä paikassa, vielä toistaiseksi, ihminen ajaa koneella minun päätäni.

Tilaa viikottainen blogikooste suoraan sähköpostiisi tästä:
TILAA BLOGIKOOSTE TÄÄLTÄ

Aiheet: Tulevaisuuden työ