Yritykset heittävät turvallisilla rekrytoinneilla kilpailuedun kankkulan kaivoon

YRITYKSET HEITTÄVÄT TURVALLISILLA REKRYTOINNEILLA KILPAILUEDUN KANKKULAN KAIVOON

Monikulttuurisista tiimeistä voi saada merkittävää kilpailuetua ohjelmistokehitykseen. Tällä hetkellä moni Suomeen muuttanut, loistava ohjelmistokehittäjä jää kuitenkin ilman työtä, koska ei osaa suomea.

Organisaatioiden kansainvälistyminen on kiinnostava ilmiö Suomessa. Yritykset lähtevät pystypäin kasvattamaan liiketoimintaa kansainvälisille markkinoille ja opettelemme tekemään kauppaa vieraiden kulttuurien kanssa. Ulkoisesti kaikki toimii ja rohkeutta riittää.

Samanaikaisesti kuitenkin kipuilemme yritysten sisällä; työyhteisön kansainvälistämisessä ja organisaatiokielen vaihtamisessa kaksikieliseksi eli työtä tehdään sekä suomeksi, että englanniksi tilanteen mukaan. Kipuilu on toki ymmärrettävää: onhan työyhteisö arjen kotipesä, jossa on tärkeää viihtyä ja tuntea olonsa turvalliseksi – asioiden tulee sujua helposti, ilman kielikompasteluita ja väärinymmärryksiä.

 

Samanaikaisesti huutava pula tekijöistä ja haaste saada töitä

Erityisen hyvin nämä ”sisäiset haasteet” näkyvät aloilla, joilla on suuri työvoimatarve. Yllättäen yksi näistä on ohjelmistoala, jossa työpaikkojen määrä kasvaa hurjaa vauhtia. Hiljattain julkistetun teknologiateollisuuden suhdannenäkymän mukaan työpaikkojen määrä kasvoi 2 % viime vuoteen verrattuna, mikä tarkoittaa sitä, että vuodessa syntyi 1000 uutta työpaikkaa. Eikä tahti ole hidastumassa.

Ohjelmistokehittäjistä on pulaa sekä perinteisellä softa-, että start-up yrityksissä. Molemmilla on tarve tehostaa prosessejaan ja rakentaa jopa kokonaan uusia liiketoimintamalleja.

"Joidenkin ohjelmistokehittäjien näkökulmasta töitä on tarjolla liiaksikin: suomenkielinen kehittäjä voi saada jopa 25 rekrytointipuhelua viikossa."


Samanaikaisesti osa jää ilman töitä. Tapaan työssäni taitavia ohjelmistokehittäjiä, jotka hallitsevat viimeisimmät teknologiat, omaavat erinomaiset yhteistyötaidot ja ovat halukkaita kehittymään työssään. Osaamisestaan huolimatta heillä on haasteita löytää sopivaa työpaikkaa. Ongelmana on liian usein puuttuva suomen kielen taito!

Ilmiö on erikoinen monessakin mielessä. Ensinnäkin siksi, että joukossa on aidosti loistohakijoita. Mahdollisuus opiskella Suomessa on voinut aueta erinomaisilla arvosanoilla ja lisäksi muutto Suomeen on koulinut ja kehittänyt heitä entisestään.

Toiseksi, he eivät ole vain keräämässä kokemusta, vaan ovat valmiita sitoutumaan ja halukkaita jäämään Suomeen rakentaakseen uraansa ja elämäänsä tänne.

Tuntemani henkilöt ovat muuttaneet Suomeen opiskelemaan, koska totta kai, Suomi on edelleen ulkomailta katsottuna yksi kiinnostavimmista teknologiakeskittymistä. Opiskelumahdollisuuksien lisäksi Suomi on pullollaan kiinnostavia ohjelmistoalan työmahdollisuuksia ja myös turvallinen paikka asua.

 

Digitaalisessa palvelukehityksessä kansainvälinen tiimi on valtti

 Ohjelmistokehittäjän työ itsessään on kansainvälistä. Devaajat elävät ja hengittävät globaalia maailmaa yhteisöjensä kautta, ja parhaat oppimateriaalit ovat saatavilla lähinnä englanniksi.

Työssä pyritään myös jatkuvasti kehittämään digitaalisia palveluita, applikaatioita, pelejä, joiden avulla tavoitellaan globaaleja yleisöjä tai jotka ovat helposti skaalattavissa eri markkinoille. Tässä kohtaa on etua siitä, että palvelua kehittää monikulttuurillinen tiimi, jolla on natiivituntemusta myös muista markkinoista ja kulttuureista.

 

Annetaan tulijoille mahdollisuus

Päätin kirjoittaa aiheesta kahdesta syystä. Ensimmäiseksi haluan auttaa näitä osaajia löytämään paikkansa. Nyt jos koskaan on aika antaa näille nuorille osaajille mahdollisuus. Paljon puhutaan automaation ja robotiikan mahdollisuuksista – ja jonkun on vietävä puheet konkretiaan myös Suomessa. Miksi seurata sivusta ja ostaa muualta, kun on kaikki potentiaali tehdä itse?

Toiseksi: olen itse nähnyt useita onnistuneita kansainvälistymistarinoita, jotka ovat lähteneet siitä, että organisaatioon on uskallettu palkata ensimmäinen ulkomaalaistaustainen koodari. Työn tulos on ollut erinomainen eikä työkielen vaihtuminen suomesta englantiin ole tuottanut suuria vaikeuksia. Itse asiassa kansainvälinen työyhteisö on jopa lisännyt organisaation kiinnostavuutta ja olemassa olevan henkilöstön viihtyvyyttä. Jo yksikin ihminen voi muuttaa liiketoiminnan suuntaa.

 

Haluatko kuulla, miten Holvi kasvoi suomalaisesta startupista globaalin finanssalan haastajaksi? Kuunetele webinaaritallenteesta Holvin Antti-Jussi Suomisen ja Barona IT:n keskustelu digitaalisen palvelun kansainvälistämisestä.

New Call-to-action

 

Aiheet: RekrytointiKansainvälisyysIT