Iso paha osaajapula! Mistä löytyy tulevaisuuden työvoima?

Laura Helander 22.5.2022

Nainen skeittilauta kädessä kaupungilla

Suomessa on eletty jo parisenkymmentä vuotta ristiriitaisessa tilanteessa, jossa meillä on sekä runsaasti työttömyyttä että valtava pula osaavasta työvoimasta. Mitä tälle ikuisuusongelmalle voidaan tehdä ja miksei osaajapulaa ole vielä saatu ratkaistua?  

 Työvoimapula on työ- ja elinkeinoministeriön jäsentutkimusten mukaan jatkuvasti punaisella kaikilla aloilla ja alueilla. Eläkekassaan ei tule riittävästi rahaa, mutta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy edelleen vuosittain 20 000 ihmistä. Taustalla vaikuttavat usein mielenterveysongelmat, ja varsinkin nuoret naiset jäävät pois työkentältä.  

Syntyvyyden nostamisella ei yksin voida korjata osaajien puutetta, vaan työelämää tukevien rakenteiden olisi ensin muututtava. Korjaavat toimenpiteet ovat aina kalliita, joten ennaltaehkäisevä toiminta olisi tärkeää. 

– Privaattielämä ja työ kulkevat yhä enemmän käsi kädessä ja maailma muuttuu koko ajan kognitiivisesti kuormittavammaksi. Ovatko yritykset ja työnantajia valmiita näkemään, mistä työkyvyttömyys syntyy? kysyy Ellun Kanojen toimitusjohtaja ja Baronan hallituksen puheenjohtaja Taru Tujunen.  

Mutkat pois polulta työelämään  

Futuristi Ilkka Halavan mukaan nykyaikaa leimaa radikaali erikoistuminen, jonka myötä työnimikkeiden määrä on noussut merkittävästi. Työn sisältöjen jäädessä hämärän peittoon taitavakaan työnhakija ei välttämättä osaa kohdentaa omia kykyjään riittävän hyvin tai ei tunnista niiden riittävyyttä.  

Peter Nyman ja Ilkka Halava

Peter Nyman ja Ilkka Halava Barona Future Day-tapahtumassa 10.5.2022.

Koulutuspaikkoja on tällä hetkellä enemmän kuin opiskelijoita ja moni nuori tuskailee vaihtoehtojen välillä. Tutkintojen ja titteleiden metsästämisen sijaan olisi tärkeämpää saada opiskelija tuottamaan arvoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.  

– Täydellisessä maailmassa opiskelijat kiskottaisiin työelämään jo ennen valmistumista, Halava toteaa. 

Teknologia luo uusia mahdollisuuksia 

Ihmistyön tuottavuus on lähtenyt laskuun vuosituhannen vaihteen jälkeen. Tulevaisuudennäkymänä on, että 2030-luvulla meidän jokaisen työkaverina toimii tekoäly ja ihmisen osaaminen saadaan kohdennettua mahdollisimman tarkkaan sitä vaativan työhön.

– Peruskoulujärjestelmä kasvattaa kuitenkin edelleen ihmisiä kaavamaiseen työuraan, jonka kautta kehittyvä semivahva kuukausipalkka-addiktio saa heidät hakeutumaan töihin, jotka robotti hoitaisi ihmistä tehokkaammin, toteaa Ilkka Halava.

Robotiikan lisääntyminen voi vähentää tietyillä aloilla ihmistyövoiman tarvetta, mutta sen avulla syntyy myös uusia työpaikkoja.

– Esimerkiksi konepajateollisuudessa yksi robotti luo kuusi ihmistyöpaikkaa. Tätä kehitystä ei kannata hidastaa, huomauttaa YIT:n Infrasegmentin johtaja Pasi Tolppanen.

Ansu Lönnberg, Elina Koskela, Pasi Tolppanen ja Mikko Mursula

Ansu Lönnberg, Elina Koskela, Pasi Tolppanen ja Mikko Mursula keskustelivat työvoimaa koskevista haasteista Barona Future Day -tapahtumassa 10.5.2022.   

Teknologian voisi valjastaa tekemään myös työnhakijoiden urakasta entistä vaivattomampaa. Luopuminen vanhasta cv-pohjaisesta rekrytointimallista madaltaisi kynnystä hakuprosessiin ryhtymiselle ja esimerkiksi Koski, Vero, Trafi ja Migri voisivat toimia jatkossa sähköisen portfolion rakentajina.  

Megatrendit ja pehmeät arvot työn taustalla   

Alivaltiosihteeri työ- ja elinkeinoministeriössä työllisyysasioista vastaavan Elina Pylkkäsen mukaan megatrendit määrittävät pitkälle sitä, mitä kukin yksilö haluaa tehdä tulevaisuudessa.

– Megatrendin viittaa kantavat tällä hetkellä esimerkiksi väestön vanheneminen ja väestön vaurastuminen, jotka koskettavat myös työelämää, Pylkkänen summaa.

Elina Koskela vastaa Baronan kansainvälisten osaajien palveluista. Hänen mukaansa vapaa-aikaa arvostetaan nykyään erityisen paljon ja ihmiset miettivät tarkkaan, miten he haluavat ”myydä” vapaa-aikaansa. Pehmeitä arvoja peräänkuulutetaan yrityksiltä laajemminkin ja niiden perässä ollaan valmiita siirtymään.  

 – Työnantajat ovat helisemässä, koska ihmiset vaihtavat enemmän työpaikkoja eikä tämä ole yritysten etu. Mitä ammattitaitoisempaa työväki on, sitä enemmän ja nopeammin se liikkuu. Sama suuntaus koskee niin julkisen kuin yksityisen sektorin työpaikkoja, Koskela toteaa. 

Jyri Häkämies, Elina Pylkkänen ja Taru Tujunen

Työelämän tulevaisuus oli yksi keskeinen teema Baronan Future Day -tapahtumassa Pikku Finlandiassa 10.5.2022. Kuvan paneelissa aiheesta keskustelivat Jyri Häkämies, Elina Pylkkänen ja Taru Tujunen.

Joustavuus tekee työstä mielekästä 

Viimeistään vuonna 2020 huomattiin, että työ kutsuu meitä toimimaan hyvin eri tavalla kuin ennen. Seuraavan 20 vuoden sisällä luvassa on todennäköisesti uusia pandemioita ja 60 % ihmisistä tekee työtä eri tavoin vuonna 2040 kuin nyt. 

– Varsinainen pointti ei kuitenkaan ole etätyö tai hybridi. Keskeistä on, että työntekijä saa oman työn metatason ja vapauden valita tavan tehdä työtä, Ilkka Halava summaa. 

Työn metatason hallinta huumaa ihmisen ja työn sisällä halutaan jatkossakin tehdä omia valintoja. Freelancerisuus on koko ajan kasvamassa USA:n markkinoilla, ja työsuoritemarkkinan tueksi tulisi kehittää struktuureja meilläkin. Julkisessa hallinnossakin kaivattaisiin omaan työhön lisää autonomiaa ja enemmän idearikasta tuottavuutta.  

– Muutos lähtee yrityksen arvoista, mutta tosi monet firmat voisivat miettiä toisenlaistakin toimintatapaa, jos lainsäädäntö antaisi siihen paremmat mahdollisuudet, toteaa Taru Tujunen. 

Diversiteetillä lisää tehokkuutta 

Myös työelämän joustavuutta on lisättävä, sillä diversiteetti mahdollistaa sivuun jäävien potentiaalisten työntekijöiden työnteon. Työn hyöty voidaan maksimoida erilaisten tekijöiden kautta ja siten, että kaikki eivät tee kaikkea. Julkista taloutta hyödyttäisi parhaiten, että niin sanotut väliinputoajaryhmät saataisiin omien resurssiensa mukaiseen työhön.  

Mikko Mursula

Mikko Mursula Barona Future Day -tapahtuman keskustelupaneelissa 10.5.2022.

– Kaksi kolmasosaa eläkeläisistä haluaisi tehdä töitä, koska mediaanieläke ei riitä elämiseen. Myös osatyökykyisistä voisi saada hyvän reservin työelämään, Ilmarisen varatoimitusjohtaja ja sijoitusjohtaja Mikko Mursula huomauttaa. 

Myös ulkomaisessa työvoimassa on valtava potentiaali, jonka hyödyntämisessä Suomella on parantamisen varaa. Koskela huomauttaa, että moni yritys Suomessa rekrytoi kansainvälisesti vasta pakon edessä. Koronakriisi näkyi rekrytoinneissa turvallisuudenhakuisuutensa ja relokaation vähyytenä, mutta toisaalta etätyön mahdollisuus on auttanut työllistymistä. Kielitaidon puute jarruttaa silti rekrytointeja, mutta vaivannäkö haasteen selättämiseksi saatetaan palkita todellisten osaajien löytämisellä.  

Lue lisää