Karoliina Jarenko: Asiantuntijoiden johtamisen jokeri

KaroliinaJarenko.png

Aivan ällistyttävässä määrin ajattelemme johtamista yhä edelleen teollisen aikakauden mallin mukaisesti. Tuolloin oli aivan järkeenkäypää kertoa ihmisille, mitä heidän tulee tehdä ja miten.

Koko hommahan perustui sille, että jollain oli sen verran paljon rahaa ja rohkeutta, että hän pystyi ostamaan itselleen tuotantokoneiston. Insinööri suunnitteli optimaalisen tavan käyttää tuotantokoneistoa, ja kertoi sitten työntekijöille, mikä heidän tehtävänsä oli tuotantoprosessissa. Sitä kutsuttiin johtamiseksi. Työntekijä oli puhtaasti koneen osa. Oli vain fiksua, ettei kukaan lähtenyt sooloilemaan. Se olisi johtanut tahmaan ja takkuun tikkiin viedyssä prosessissa. 

Vaan eipä ole asiantuntijatyö lainkaan tuollaista. Asiantuntijatyössä lisäarvo syntyy ajattelemisesta, yhdessä olemisesta ja yhdessä ajattelemisesta. Tämä kaikki tapahtuu yhä useammin oman organisaation ulkopuolella niin kutsutuissa verkostoissa. Keskeistä tässä on se, ettei työtä voi suunnitella etukäteen. Tilaisuudet tulevat eteen ja ne joko nähdään tai niitä ei nähdä. Ihmiset kohtaavat toisiaan, ja he joko onnistuvat singahtamaan luovaan ja aikaansaavaan keskinäiskukoistukseen tahi eivät onnistu. Se, miten hyvä generoituu, on mahdotonta suunnitella etukäteen. Näin ollen asiantuntijatyötä ei voi johtaa samalla tavalla kuin tehtaita aikoinaan* johdettiin. 

 

Mitä asiantuntijatyön johtaminen sitten on?

Johtamisen käsitteessä voidaan nähdä kolme ulottuvuutta. Ensimmäinen on tuo managerointi, josta yllä puhuttiin. Asiantuntijat manageroivat yksin ja yhdessä itseään, joten se ei enää kuulu johtajalle.

Toinen johtamisen ulottuvuus on mahdollistaminen. Mitä asiantuntija tarvitsee tehdäkseen työtään hyvin?  Tähän on kehittänyt aivan loistavan konseptin Vincit-niminen IT-firma. He puhuvat LaaSista, Leadership as a Service (viitaten Sofware as a Service eli SaaS-malliin, jossa ohjelmistot sijaitsevat pilvessä ja niihin ostetaan käyttöoikeus kuukausikerrallaan tarpeen mukaan). Työnantaja tarjoaa hyvin laajan repertuaarin erilaisia työn tukipalveluita, joista työntekijä saa itse valinta tarvitsemansa.

Tukipalveluiden repertuaari kattaa perinteisen työterveyshuollon lisäksi urasuunnittelun (Mihin suuntaan haluan kehittää osaamistani? Minkälaisiin projekteihin yritän hankkiutua, jotta oppimisunelmani toteutuvat?), työnohjauksen (Mitä tavoitteita asetan itselleni seuraavalle puolelle vuodelle? Miten järjestän päiväni, jotta saavutan nämä tavoitteet?), liikuntapalveluita, ravinto- ja lepo-ohjausta sekä psykologin palvelut. Muutamia mainitakseni. Työnantaja velvoittaa työntekijän luomaan säännöllisin väliajoin suunnitelman oman työkyvyn ylläpitämiseksi näiden palveluiden avulla. Työntekijät saavat myös tietenkin ehdottaa uusia palveluita palettiin tarpeidensa mukaan. 

Kolmas johtamisen ulottuvuus on johtajuus. Johtajuus on hengen johtamista. Miten luot uskoa ihmisiin yhteistä matkaanne kohtaan? Miten autat ihmisiä muotoilemaan merkityksellisiä tavoitteita niin, että ne generoivat bisnestä?

"Miten näet uusia mahdollisuuksia ja tartut niihin rohkeasti, jotta ihmisillä on turvallinen olo kanssasi ja he haluavat sinun ohjaavan laivaa?"


Entä miten löydät tasapainon johdattamisen ja kuuntelemisen välillä, jotta ihmiset kokevat omaavansa vaikutusmahdollisuuksia ja olevansa autonomisia olentoja? Miten sysäät ihmisten ajattelun positiiviselle jengalle, jotta he keksivät ratkaisuja ja uskaltavat ajatella isosti? Miten luot ilmapiirin, jossa ihmiset uskaltavat toimia itseohjautuvasti ja omatoimisesti? 
 

 

Aitous korvaa vilpillisyyden

Näille kysymyksille yhteistä on se, että niiden vastauksia ei voi feikata. Totta kai on tilanteita, joissa yhä edelleen on mahdollista saavuttaa kilpailuetua raa’alla pelillä, mutta verkostomaisen toimintatavan ja erilaisten ekosysteemien yleistyessä nämä tilanteet muuttuvat yhä harvinaisemmiksi. Vilpillisin tavoittein ei ole mahdollista saavuttaa kukoistavia yhteistyösuhteita. 

Aito halu palvella maailmaa takaa sekä taloudellisen menestyksen että työntekijöiden halun olla osallisena matkassa. Aito hyvän tahtominen murtaa muureja ja mahdollistaa unelmallisia yhteistyökuvioita. Aito usko ja luottamus mahdollistavat asiantuntijoille rohkeuden toimia omatoimisesti ja itseohjautuvasti.  

Sen takia voi sanoa, että neljäs, läpileikkaava johtamisen ulottuvuus on rakkaus. Rakkaus ei tarkoita miellyttämistä tai hetkellistä nautinnon tavoittelua. Rakkaus on aitoa ja syvää hyvän tahtomista sekä maailmalle että omille työntekijöille. Se on johtamisen jokerikortti, jonka yleistymistä on upeaa seurata vierestä. 

 – Karoliina Jarenko 

Kirjoittaja on Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Hän jatkaa keskustelua työelämän murroksesta ja asiantuntijoiden johtamisesta Baronan toimialajohtajan Jaakko Alamäen kanssa webinaarissa 19.6. klo 14.00-14.30. Ilmoittaudu mukaan webinaariin tästä: 

 ilmoittaudu-kuinka-johtaa-tyokykya-verkostoituvassa-asiantuntijatyossa

* Nykyään tehtaita ei myöskään kannata johtaa vanhaan tapaan, koska korkea jalostusaste ja jatkuva uusien tuotantoteknologioiden käyttöönoton optimointi tekevät myös tuotantotyöstä melko pitkälle asiantuntijatyötä.

 

Aiheet: TyöhyvinvointiTulevaisuuden työHR