Johdon digiaamu tiivisti: digitalisaatio koskettaa joka iikkaa

Johdon digiaamu tiivisti: Digitalisaatio koskettaa joka iikkaa

Valtteri Karjula vieraili Saranen Consultingin ja Momentouksen Johdon digiaamu -tilaisuudessa ja oppi, ettei kukaan voi luikkia digitalisaatiota pakoon – ei edes yritysjohtaja. 

Barona Groupin rohkeiden yritysten yhteisön paras puoli on siinä, että voin osallistua yksittäisenä työntekijänä talon sisällä järjestettäviin tapahtumiin ja koen olevani sinne aina tervetullut. Tänään aamuvarhaisella saavuin Tapahtumatalo Bankille kuulemaan, mitä Baronan ”sisaryhtiöiden” Sarasen ja Momentouksen järjestämässä tilaisuudessa puhutaan digitalisaation vaikutuksesta suomalaisten yritysten tulevaisuuteen. 

Aamupäivän tavoite ei ollut enempää tai vähempää kuin valmentaa koko Suomea digitalisaation kehityksessä, ja mukaan tilaisuuteen oli kutsuttu kolme vierailevaa puhujaa sekä Sarasen ja Momentouksen kumppanien ja asiakkaiden ylintä johtoa.

Järjestäjätahot kertoivat katsovansa samaa digimurrosta kahdesta eri näkökulmasta. Sarasen toimitusjohtaja Janne Lindfors painotti avajaispuheessaan sitä, että kaikkein tärkeintä tässä ajassa on kyky sopeutua muutokseen sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Momentouksen toimitusjohtaja Mia Aspegren taas totesi, että nyky-Suomessa osaamisen kannalta on mielenkiintoista se, miten niukka osa osaamista on tarjolla vapailla markkinoilla. Näiden avajaispuheiden myötä jatkoimme kohti vierailijoiden puheenvuoroja.

 

"Mitä menestyminen jatkossa vaatii?"

Järjestäjät olivat onnistuneet panostamaan jo mielenkiintoiseen alkuun. Yleisön kasvavaa odotusta lähti lunastamaan ensin Googlen maajohtaja Antti Järvinen. Antin esitys sisälsi mielenkiintoisia ajatuksia "Google-laseilla katsottuna”, sillä ne antoivat heti osviittaa, mihin suuntaan digitalisaatio keikuttaa koko maailmaa. Antti avasi asiaa mobiili-internetin näkökulmasta sekä kertoi mobiilikäytön radikaalista kasvamisesta. Tosin se, miten digitalisaatio näkyy suomalaisissa yrityksissä tänään, hän viittasi näin:

”Meillä on vähän päässyt sellainen tilanne syntymään, että ylin- ja keskijohto on pikkaisen ulkoistanut itsensä näistä digitalisaatioon liittyvistä asioista. Siellä ei ymmärretä mitä päätöksiä pitäisi tehdä asioista, joita ei itsekään ymmärretä.”


Synkistelyistä huolimatta Antti valoi uskoa kertomalla, että meillä Suomessa on maailman korkein e-intensiteetti eli Suomessa on esimerkiksi 4G-verkko kaikille. Hälyttävin tieto kuitenkin oli se, että esimerkiksi eGDP-tutkimuksissa Suomi ei kuulunut Pohjois-Euroopan kärkimaihin. Suomen kasvu tällä sektorilla on vain +1,3%, kun taas naapurimme Ruotsi porskuttaa +7,5% kasvunopeudella.

Mikäli itse oikein ymmärsin, nämä tulokset todensivat sen Antin väitteen, että olemme pelkästään data-keskusteluissa myöhässä 30 vuotta. Suomen mallin mukaan digitalisaation kehityksessä kuluttajat aloittavat, yritykset laahaavat ja viimeisenä lainsäädäntö pyrkii pysymään perässä. Tämän keskustelun rinnalle Antti pyysi meitä lukemaan vastatehdyn verkkokauppa-selvityksen, jonka mukaan suomalainen osti innokkaasti verkkokaupasta, mutta itse rahasta valui 40% ulkomaille.

 

”500 miljoonaa ihmistä lisää tulee mobiili-internetin piiriin ja painopiste tulee siirtymään täältä Euroopan "ulkoilma-museosta" kovaa vauhtia jonnekin muualle.”

 

Esityksen loppuvaiheessa Antti otti kantaa digijohtamiseen ja yritysten pilvipalveluihin. Vanhaan tapaan ajateltiin, että servereiden oli hyvä olla omassa kellarissa. Tämän sijaan nykyään kaikki menestyvät yritykset ovat menneet pilvipalveluiden puolelle, sillä se on mahdollistanut uuden tavan työskennellä ja jakaa asioita organisaation sisällä.

 Hyvän digijohtajan vakuutukseen kuuluukin päivittäiset kysymykset "Millä on merkitystä?", "Mikä on mahdollista?" ja "Mikä veisi meidät uudelle polulle?"

Antti totesi loppuun sarkastisesti sen, että johtajat saavat tuta, että ihmiset vihaavat kahta asiaa; ensimmäisenä muutosta ja toiseksi sitä, miten asiat ovat nyt.

 

"Näin mullistamme terveyspalveluita"

Antin avaavan esityksen jälkeen lavalle kapusi energinen Heltti Oy:n toimitusjohtaja Timo Lappi. Timo muistutti, ettei yksikään toimiala pääse digitalisaatiota karkuun, sillä se koskettaa meitä kaikkia. 

Timo kertoi, että pienet toimijat pystyvät kilpailemaan isoja yrityksiä vastaan kahdella asialla: yrityskulttuurilla sekä digitaalisilla työkaluilla.

Timon ja kumppaneiden terveyspalveluyritys Heltti on hyvä tarina siitä:

 Varsinainen käytännön toiminta tällä pienellä toimijalla lähti asetelmasta, että uutta tapaa ei lähdetty suoraan myymään, vaan kentälle jalkauduttiin hakemaan apua. Mielipiteiden ja kyselyiden perusteella Heltti huomasi oman markkinarakonsa, jossa terveyspalveluita ajatellaan kiinalaisen kylälääkärin tavoin. Miten potilaita voitaisiin tavata inhimillisemmin ja heille luonnollisessa ympäristössä? 

 

”Mitä paremmin porukka oli terveenä, sen parempi. Entä mitä jos lääkärin voisi kohdata puolueettomalla maaperällä?”

 
Tykkäsin Timon esityksestä siksi, että siinä kerrottiin konkreettisia toimenpiteitä esimerkiksi oman yrityskulttuurin kehittämiseen. Heltissä kaikki alkoi arvoista, jotka muodostuivat sanoista "Lempi, Tarmo, Pokka ja Hehku.”

Arvojen muodostumisen jälkeen Heltti oli saanut mahdollisuuden esitellä arvojaan jopa aivan Helsingin Sanomia myöten. Nämä samaiset arvot jalostuivat käytännön kulttuuriin Heltissä siten, että siellä vallitsee äärimmäinen avoimuus. Kaikki jäsenet kuuluvat johtoryhmään ja puheenjohtajuus kiertää. Heltin vallitsevaa avoimuutta lisää seikka, että alusta alkaen ihmisiin on luotettu. Ihan vain siksi, että heidät on yritykseen alun alkaen palkattu.

  

"Osallistamisen ja heittäytymisen kulttuurilla menestystä"

 Tilaisuuden viimeinen puhuja, Musti ja Mirri -erikoisliikkeen toimitusjohtaja Mika Sutinen heitti esityksellään minua koiranluulla päähän. Tajusin hänen kauttaan vihdoin, mistä on oikeasti kyse kun puhutaan "intohimo-alasta”! Musti ja Mirri -liikkeissä työskentelee ihmisiä, jotka rakastavat eläimiä – jos työssä tarvittavat kaupalliset taidot puuttuvat, ne voidaan helposti opettaa. 

Heidän henkilöstönsä koostuu siis aidosti eläinihmisistä, jonka Mika pystyi osoittamaan helposti tuloksien kautta. Mustissa ja Mirrissä henkilöstön vuotuinen vaihtuvuus on vain 8% luokkaa, kun taas kaikkien vähittäiskauppojen keskiarvo on 25-30%.

 

”Me ei voida tehdä mitään sellaista, joka olisi ristiriidassa henkilöstön arvojen kanssa.”

 

Itse muutosjohtamiseen Mika suhtautui hyvin optimistisesti. Hänen mukaansa muutosta on maailman helpoin johtaa, jos yritys on muutenkin koko ajan jatkuvassa muutoksessa.

Esimies voi kyllä pilata työntekijän työmotivaation, mutta harvoin pystyy sitä synnyttämään. Tämä ajattelutapa kumpuaakin Mikan oivalluksesta, että keskeisin työtyytyväisyystekijä liittyy lopulta siihen, kuinka merkitykselliseksi henkilö kokee oman työnsä. Johtajien tehtävä on vain viestiä, mihin yritys on seuraavaksi menossa.

 

”Tiedättekö mikä on liimaamisen tärkein osa? Se on puristaminen. Me johtajat kyllä levitämme liimaa, mutta sen sijaan, että puristaisimme, sanomme paloille, että pysytään yhdessä. Meidän johtajien pitäisi jaksaa puristaa! Tai saada puristin.”

 

Liiman puristamisessa kyse on siis siitä, että johtajien pitää jaksaa vain viestiä ja viestiä talon sisällä. Mikan mukaan usein riittää, että organisaation sisällä syntyy tunne siitä, että johto yrittää kyllä kertoa kaikesta kaiken. Toinen oivallukseni tapahtui Mikan esityksen lopussa. Hän kertoi parhaissa työpaikoissa vallitsevan kaikkein kovimmat vaatimukset. Kun päivittäisessä työssä rima on aina korkealla, työtä myös arvostetaan. 

Hymyilinkin tilaisuuden päätyttyä, että olipa hyvä kun tulin kovin odotuksin tilaisuuteen paikalle. Kun paikalta viimein poistuin, koin saavani paljon enemmän kuin olin osannut odottaa.

Lue tästäSarasen raportti tilaisuudesta.

Kannattaa ladata luettavaksi Barona IT:n tekemä johtajan opas digitaaliseen transformaatioon! 

Johtajan opas yrityksen digitaaliseen transformaatioon 

Aiheet: Tulevaisuuden työOrganisaation muutostilanteet